Mitään ratkaisua Uudenmaan erillisratkaisulle ei ole virallisesti esitelty. Lehdistötiedote perustuu Helsingin Sanomissa julkaistuun kirjoitukseen sekä valmistaviin keskusteluihin Rehn-Kiven ja ministeri Kiurun kanssa. Ehdotus pitää vielä hyväksyä ministerityöryhmässä ennen kuin se lähtee lausuntokierrokselle.
Hallituksen esitys sote-uudistukselle eteni kun ehdotus Uudenmaan erillisratkaisulle esitettiin. Esityksen mukaan Uudellemaalle syntyisi viisi maakuntaa. Näistä yksi olisi Helsinki, joka jatkaisi kaupunkina, mutta jonka ohelle annettaisiin maakunnan tehtäviä. Kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi (Rkp) on tyytyväinen ehdotukseen.
– Kiitän ministeri Kiurua, joka on kuunnellut Uudenmaan kuntia ja ymmärtänyt asian vakavuuden. Demokratia, kielelliset oikeudet ja lähipalvelut toimivat paremmin maantieteellisesti ja väestöllisesti pienemmillä alueilla. Isossa 1,7 miljoonan asukkaan Uudenmaan maakunnassa ruotsinkieliset palvelut hukkuisivat massaan ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet olisivat mitättömät pienille puolueille tai kunnille, Rehn-Kivi sanoo.
Uudenmaan kuntien toiveena olisi ollut jatkaa sote-palveluiden vastaamisesta kuntayhtymämallin mukaisesti, jossa mukana olisi ollut myös rahoitusvastuu. Ehdotus kuntayhtymämallista kohtasi kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa perustuslaillisia ongelmia.
– On hienoa nähdä, että tämä ehdotus näyttäisi ratkaisevan juridiset aspektit. Toivon mukaan kuntien lausunnot ja tuleva käsittely eduskunnassa näyttäisi ehdotukselle vihreää valoa, Rehn-Kivi sanoo.