Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ovat nyt jättäneet yli 1000 muutosehdotusta tulevaan ilmastolakiin.
– On todennäköistä, että parlamentin lopullinen ratkaisu on lähellä Renew Europen kunnianhimoisia ja realistisia ehdotuksia, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds
EU:n tuleva ilmastolaki on keskeinen osa unionin vihreä kehityksen ohjelmaa, jonka mukaisesti Eurooppa tulee olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Komissio ehdotti 4. maaliskuuta, että ilmastolaissa todettaisiin, että vuoteen 2030 mennessä EU:n hiilidioksidipäästöt vähenevät 50 tai 55 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna – riippuen siitä mitä meneillään olevat tutkimukset osoittavat.
Parlamentin ympäristövaliokunta, jossa Nils Torvalds toimii liberaalin Renew Europe-ryhmän koordinaattorina, on laatinut suuren määrän muutosehdotuksia. Keskiviikko iltapäivään mennessä parlamentin seitsemän poliittista ryhmää oli jättänyt yli 1000 suurta ja pienempää muutosehdotusta lakiin.
Nils Torvalds on jättänyt useita muutosehdotuksia, mukaan lukien siitä, että Euroopan parlamentti nostaisi päästövähennystavoitteen vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Päästöjen vähentäminen 55 prosentilla on ehdottomasti välttämätöntä, jotta voimme noudattaa vuoden 2015 Pariisin sopimusta, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.
– Tiedämme jo nyt, että haaste on saada neuvostossa olevat jäsenvaltiot hyväksymään 55 prosenttia, Nils Torvalds sanoo.
Hän kutsuu siksi vähintään 55 prosentin lakiesitystä hyväksyttäväksi neuvotteluasemaksi.
Nils Torvaldsin muut muutosehdotukset osoittavat, että ilmastolakia rakennettaan uuden suuntaa antavan eurooppalaisen hiilibudjetin ympärille.
– Eurooppalainen hiilibudjetti on selkein ja tehokkain tapa säännellä sitä, miten ja milloin eri jäsenmaiden on vähennettävä päästöjään. Hiilibudjetilla elinkeinoelämän toimijat saavat paremman kuvan siitä minkälaisia sijoituksia vaaditaan ja parhaiten onnistuvat palkitaan antamalla lupa myydä eteenpäin päästöoikeuksia prosessissa jälkeen jäänneille.
Nils Torvalds ehdottaa myös, että ilmastolakia selvennetään siltä osin, kuinka pitkälle EU- maiden, joiden tulee vähentää päästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja poistaa nettomääräiset päästöt vuoteen 2050 mennessä, tulee päästä vuoteen 2040 mennessä.
– Hiilidioksidipäästöjen suhteen voi ilmastoneutraalisuutta koskevaa työtä kuvata pitkäksi laskevaksi käyräksi. Jos emme seuraa tätä käyrää vuoteen 2040 asti, epäonnistumme todennäköisesti vuoden 2050 tavoitteessa.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää ilmastolaista hieman yli kolmen kuukauden kuluttua, 10. syyskuuta. Tämän jälkeen parlamentti, todennäköisesti lokakuussa, äänestää laista täysistunnossaan.
Sitten käydään ns. kolmikantakokouksia Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden välillä.
EU:n tavoitteena on, että ilmastolaki hyväksytään hyvissä ajoin ennen YK:n 26. ilmastonmuutoskonferenssia, jota on siirretty eteenpäin covid-19 takia, mutta odotetaan pidettäväksi vuoden 2021 alkupuolella.
