Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on eräänlainen palovakuutus joka ei uhkaa ketään. Tässä kehityksessä Natolla on keskeinen tehtävä.
Näyttää siltä, että Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu on juuttunut johonkin kummalliseen virtuaaliseen YYA-suohon johon politiikan väinämöiset laulavat meitä yhä syvemmälle, toteaa RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds.
Me kuvaamme Nato-jäsenyyttä Moskovan näkökulmasta ja nostamme ensimmäiseksi Moskovan poliittisten toimijoiden tarkoitusperäiset huolet. Voisimme sen sijaan ottaa mallia Saksan hallitusneuvottelujen lähtökohdista: ”Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulee kehittää tavalla joka voimistaa Eurooppaa rauhan tekijänä.” Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on eräänlainen palovakuutus joka ei uhkaa ketään. Tässä kehityksessä Natolla on keskeinen tehtävä.
− Naton joukot Baltiassa ei ole edes ajateltu käytettäväksi Venäjää vastaan. Ne ovat puhtaasti puolustuksellisia, Torvalds sanoo.
− Nato-jäsenyys on turvallisuuspoliittinen toimenpide, eikä mitään aseiden kalistelua. Se on tärkeä suurpoliittinen viesti jota lukutaitoiset Venäjällä kyllä osaavat lukea oikein ellei viholliskuvien rakentelu olisi heille niin välttämätöntä, Torvalds sanoo.
Torvalds uskoo Venäjän päätyvän nykyisellä menollaan umpikujaan.
− Vanhat rahastot ovat lopussa eikä Venäjällä voi olla globaalia roolia, jos maa ei jätä Itä-Ukrainaa ja Krimin niemimaata.
Hän ei usko, että Suomea pidettäisiin Nato-jäsenenä uhkana Venäjälle.
− Onko Kirkniemi Venäjälle ongelma Pohjois-Norjassa tai Tanskan Bornholm Kaliningradista länteen? Ei ole, joten miksi Suomen Nato-jäsenyys olisi heille ongelmallinen, Torvalds kysyy.
Muut presidenttiehdokkaat ovat jumiutuneet 1970-luvulle.
− Heidän päässään on eräänlainen virtuaalinen YYA-sopimus.
