Torvalds: Suomi hyvin valmistautunut päivitettyihin jätevesimääräyksiin

Keskiviikkona EU-parlamentti hyväksyi päivitetyt säännöt tiheään asutuista alueista peräisin oleville jätevesille. Äänin 481-79 EU-parlamentti antoi vihreää valoa sovulle, joka aiemmin tänä vuonna saavutettiin parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Nils Torvalds (RKP/Renew Europe) toimi EU-parlamentin pääneuvottelijana ja on tyytyväinen lopputulokseen.

– Suomen lähtökohta tässä lakiehdotuksessa on ollut paljon parempi verrattuna moneen muuhun jäsenmaahan, toteaa Torvalds. Vaikka meidänkin on jatkossa tehtävä investointeja jätevesiemme puhdistuksen parantamiseksi, kyseinen sopimus, erityisesti saavutettujemme muutosten kanssa, on erittäin edullinen Suomelle.

Uudet säännöt edellyttävät koko unionissa puhdistusasteen nostamista tasolle, jossa ravinteet kuten typpi ja fosfori poistetaan tiheästi asuttujen alueiden jätevesistä.

– Tätä teemme jo suuressa osassa Suomea, mutta yhteiset EU-säännöt auttavat meitä käsittelemään myös ravinteiden virtausta muihin Itämeren alueisiin ja torjumaan sen rehevöitymistä, jatkaa Torvalds.

Uutta päivitetyssä direktiivissä on myös niin sanottu neljäs vaihe, joka poistaa jätevesistä mikroepäpuhtauksia. Nämä yhdisteet ovat tällä hetkellä peräisin pääasiassa lääkkeistä ja hygieniatuotteista, mikä on johtanut tarpeeseen asettaa tiukempia vaatimuksia näille teollisuudenaloille. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus kattaa jopa 20 % näiden kehittyneiden puhdistusmenetelmien kustannuksista – kompromissi, joka saavutettiin Torvaldsin ponnistelujen tuloksena.

-”Saastuttaja maksaa” -periaate on äärimmäisen tärkeä, mutta kun on kyse hengenpelastavista lääkkeistä, saastuttajan tunnistaminen ei ole aina helppoa, huomauttaa Torvalds. Koska odotamme lääkkeiden olevan saatavilla ja, että niitä kehitetään lisää, on koko yhteiskunnalla myös vastuu niiden puhdistamisesta. Lisäksi kriisivalmiuden kysymys on jälleen noussut esiin. Euroopan on parannettava lääkkeiden tuotantoa. Jäsenvaltiot heräsivät tähän kysymykseen aivan liian myöhään, mutta onnistuimme silti saavuttamaan kohtuullisen kompromissin.

Sovittu teksti käy nyt vielä läpi oikeudellisen kielitarkastelun, ja lopullinen versio odotetaan hyväksyttäväksi Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa syksyllä. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan vuoden 2024 lopussa.

Frida Sigfrids ehdolle eurovaaleissa 2024

Porvoosta kotoisin oleva Frida Sigfrids lähtee ehdokkaaksi eurovaaleissa 2024 Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen listalla. Hän on suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Åbo Akademista. Sigfridsillä on laaja kokemus politiikasta. Hän on RKP:n nuorin jäsen sekä Porvoon kaupunginvaltuustossa että Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuustossa. Hän toimii myös RKP:n ainoana jäsenenä Uudenmaan liiton hallituksessa. Lisäksi hän työskentelee eduskunnassa niin opetusministeri ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin että kansanedustaja Mikko Ollikaisen avustajana. Sigfrids haluaa edistää Euroopan parlamentissa pitkäjänteistä politiikkaa, jossa myös tulevat sukupolvet otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Lue edellinen artikkeli

Henrik Meinander asettuu ehdolle EU-vaaleissa

Viidettä sukupolvea Helsingissä asuva Henrik Meinander asettuu ehdolle Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana eurovaaleissa. Helsingin yliopiston historian professorina vuodesta 2001 toiminut Meinander on säännöllisesti analysoinut ja kommentoinut Euroopan unionin kehitystä ja haasteita sekä akateemisissa töissään että julkisissa lausunnoissaan. Meinander on aktiivisen ja dynaamisen unionin vankka kannattaja, ja hän pitää erittäin tarpeellisena, että Euroopan parlamentissa on jäseniä, jotka tuntevat muutakin kuin poliittista retoriikkaa ja vaalitaktiikkaa.

Lue seuraava artikkeli