Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat selkeät, monessa- kin mielessä. Republikaanit voittivat Donald Trumpin johdolla ja saivat presidentin lisäksi enemmistön senaatissa ja edustajainhuoneessa. Lisäksi republikaanisen puolueen presidenttiehdokas sai ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004 enemmistön kaikista annetuista äänistä. Tämä lienee mielipidemittausten valossa itse asiassa ollut vaalien suurin yllätys. Arvailujen varaan jää, olisiko tulos ollut erilainen, jos demokraatit olisivat käyneet omat esivaalit, joissa valittu ehdokas olisi voinut ottaa etäisyyttä presidentti Joe Bideniin, jonka kannatusluvut ovat olleet matalalla.
Tilanteessa, jossa USA:n talous objektiivisesti tarkasteltuna on hyvä – kasvu on voimakasta, työttömyys vähäistä – monet kuitenkin kokevat oman elämäntilanteensa huonontuneen. Joe Bidenin ja Kamala Harrisin puheet siitä, miten hyvällä tolalla talous oikeastaan on, kuulostivat sanahelinältä, kun yhä useammalla on vaikeuksia selviytyä laskuistaan. Vaalipäivän ovensuukyselyt osoittivat, että selkeä enemmistö amerikkalaisista asennoitui kielteisesti omaan tilanteeseensa. Sellaisissa olosuhteissa on lähes mahdotonta voittaa vaalit, jos edustajan koetaan edustavan vallanpitäjiä.
Mitä vaalitulos merkitsee Euroopalle ja Suomelle? Meidän näkökulmastamme tietty levottomuus koskee pääasiassa turvallisuutta ja taloutta. Donald Trump on julistanut, että hän voi saada Ukrainan sodan päättymään 24 tunnissa. Niin ei tule käymään, mutta on ilmeistä, että Kiovassa ollaan huolissaan, koska Ukraina haluaa päättää tulevaisuudestaan itse. On täysin selvää, että Euroopan ja Yhdysvaltojen on kannettava enemmän vastuuta.
Jos Trump toimii lupauksiensa mukaisesti ja otattaa käyttöön turvatullit, tariffit – ”englannin kielen kaunein sana”, kuten Trump ilmaisee asian – ne tulevat korottamaan hintoja ja kiihdyttämään inflaation uuteen nousuun. Tullit tulevat myös vahingoittamaan kaupankäyntiä ja sen myötä myös maailmantaloutta. Eli tilanne muuttuu kaikkien kannalta huonommaksi, eikä palvele ketään, kaikkein vähiten Suomea ja EU:ta. Tarvitsemme sen sijaan tiiviimpiä transatlanttisia yhteyksiä ja lisää yhteistyötä.
Trump ei pidä EU:sta. Hän pitää enemmän kahdenvälisistä suhteista jäsenmaiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhtäältä sitä, että EU:n on toimittava yhtenäisessä rintamassa, samalla kun Suomen on huolehdittava kahdenvälisistä suhteistaan.
EU tarvitsee enemmän USA:ta kuin USA EU:ta ja siksi tulevan komission on asennoituva pragmaattisesti tilanteeseen. Samanaikaisesti on täysin selvää, että koska EU ja USA asennoituvat sangen eri tavalla keskeisiin globaaleihin kysymyksiin, ylimielisyys ei ole edistä etujamme. Meidän on löydettävä osa-alueet, joilla pääsemme sopimukseen ja voimme tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Tarvitsemme tahtoa harjoittaa ennakoivaa, vakaudelle ja hyvinvoinnille rakentuvaa politiikkaa.
Sen edellyttämä johtajuus on tällä hetkellä vaikeaa tahtipuikkoa pitelevissä Euroopan maissa. Samanaikaisesti tiedämme, mitkä asiat ovat ratkaisevia kipukohtia: menestys kilpailussa maailmanmarkkinoilla edellyttää sisä- markkinoittemme vahvistamista. Lisäksi näkemyksemme omasta puolustuksestamme ja turvallisuudestamme on muututtava täydellisesti.
Nämä ovat osa-alueita, joilla Pohjoismaat voivat yhdessä Baltian maiden kanssa toimia hyvinä esimerkkeinä ja osoittaa hyvää johtajuutta. EU:ssa tarvitaan juuri nyt vahvaa johtajuutta.
Aikamme on synkkien huolenpilvien varjostamaa. Ajassamme on paljon levotonta liikehdintää. Tänään ei ole helppoa olla liberaali, mutta juuri siksi arvomme ovat sitäkin tärkeämpiä.
Nyt jos koskaan on hyvä muistaa Madeleine Albrightin viisaat sanat: ”Demokratia, joka ei tuota lisäarvoa, ei ole minkään arvoista”. USA:n demokraatit eivät ehkä muistaneet tätä, mutta meidän on hyvä pitää tämä totuus mielessä. Myös kevään vaaleja ajatellen.
