Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Christoffer Ingo 3.3 2026
Arvoisa puhemies,
meille RKP:lle on tärkeää, että katsomme eteenpäin, emme taaksepäin. Meille on itsestään selvää, että Suomi pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja on kymmenen vuoden kuluttua hiilineutraali. Tavoitteen saavuttamiseksi meidän on kestävällä tavalla vähennettävä päästöjämme ja vahvistettava hiilinielujamme. Vaikka ilmastokysymys on globaali löytyvät ratkaisut paikallisesti. Suomessa on tärkeää, että elinkeinoelämä, maanomistajat, julkinen sektori, kunnat ja ihmiset otetaan mukaan tähän työhön. Ulkona suuressa maailmassa Suomen on aktiivisesti edistettävä kansainvälistä ilmastoyhteistyötä. Pienikin maa voi vaikuttaa asioihin osoittamalla johtajuutta.
Hallituksessa RKP on määrätietoisesti edistänyt kunnianhimoisia panostuksia vihreään siirtymään. Tässä työssä hallituksen investointituki vihreän siirtymän hankkeille on keskeinen, koska elinkeinoelämän mukaan Suomessa vihreän siirtymän investointipotentiaali on jopa 300 miljardin euron suuruinen. Tässä on suuria mahdollisuuksia.
Suomi on maailman johtavia puhtaan teknologian innovaatiomaita. Meillä on kaikki edellytykset houkutella tänne lisää investointeja. Siksi haluamme RKP:ssä, että laadimme Suomelle kansallisen cleantech-strategian. Yhdessä tutkimukseen tekemien ennätyspanostusten kanssa vihreästä siirtymästä voi tulla moottori maamme pitkäaikaiselle kestävälle kasvulle.
Arvoisa puhemies, teknologiset edistysaskeleet eivät yksin ratkaise yhtälöämme. Meidän on aktiivisesti edettävä kohti fossiilitonta energiantuotantoa. Näin parannamme omavaraisuuttamme ja vähennämme riippuvuuttamme tuontipolttoaineista. Mutta tarvitsemme myös muita toimenpiteitä. Vaikka liikenteen sähköistäminen eteneekin oikeaan suuntaan, olisi liikenteen päästöjä edelleen mahdollista vähentää merkittävästi.
Arvoisa puhemies,
maankäyttösektorilla on tärkeä rooli ilmastotyössä. RKP:n mielestä maa- ja metsätalous on osa ratkaisua. Työkalupakissa on useita toimenpiteitä, joista meidän on valittava ne, joiden kustannushyöty on paras sekä yhteiskunnalle että alkutuotannolle. Olemme valmiita harkitsemaan tukitoimia turvemaiden ennallistamiseksi, maankäytön muutosmaksuja ja lannoitteiden käytön uudistamista siten, että pitkällä aikavälillä vähitellen luovumme fossiilisista ainesosista. Muutokset on tehtävä yhdessä maanviljelijöiden kanssa siten, että turvaamme huoltovarmuuden emmekä heikennä maatalouden kilpailukykyä.
Metsien osalta on todettava, että Suomen metsätalous on maailman kestävimpiä. Rakennusalalla puurakentaminen on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, ja pahviteollisuudella on tärkeä rooli uusien pakkausratkaisujen kehittämisessä. Kysynnän ollessa suurta myös raaka-aineiden tuotannon tulee olla kestävää.
Mikäli emme onnistu pääsemään hiilinieluja koskeviin tavoitteisiimme tulee sillä olemaan meille suuria, jopa ennalta-arvaamattomia kustannuksia. Samalla ei kuitenkaan ole valtion asia sanella yksityisten metsänomistajien hakkuita. Me RKP:ssä emme halua rajoittaa hakkuita yksityismetsissä. Me vaalimme yksityistä metsäomistajuutta ja edistämme vapaaehtoisia suojelutoimenpiteitä ja pidempiä hakkuukiertoja.
Mielestämme tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet hiilensidonnan lisäämiseksi ovat:
- Metka-tuet ja nuoren metsän aktiivisen hoidon tuki,
- panostukset lannoittamiseen,
- kosteikkojen ennallistaminen ja toimenpiteet, jotka vähentävät turvemaiden päästöjä.
- lämmöntuotannon sähköistämisen jatkaminen – haluamme, että puutavaraa jalostetaan mieluummin kuin poltetaan.
- sekä metsäkauppojen varainsiirtoveron väliaikainen poistaminen siten, että entistä suurempi osa metsäpinta-alasta olisi aktiivisten metsänomistajien hallinnassa.
Näillä toimenpiteillä hiilinielua voidaan vahvistaa paitsi lyhyellä myös pitkällä aikavälillä.
Hiilinielulla on taloudellinen merkitys. Ja niin on myös metsäteollisuudella. Hakkuiden rajoittamisella olisi suuria vaikutuksia. Arvioiden mukaan Suomi menettäisi 1,8 miljardia euroa ja noin 1300 työpaikkaa jokaista vähentynyttä kymmentä miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta kohden. Samalla hakkuut siirtyisivät ulkomaille. Siksi on tärkeää, että meillä on toimia, jotka vahvistavat kasvua sekä teollisuuden jalostusastetta. Suomi voi kantaa ilmastovastuunsa samalla kun vaalimme metsäteollisuuttamme.
Jälkikäteen tarkasteltuna voi todeta, että Suomi on toiminut viisaasti panostaessaan kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Olemme vähentäneet päästöjä samalla kun olemme vahvistaneet kilpailukykyämme. Tehokkaimmat toimet ovat olleet markkinaehtoiset mekanismit.
Hyvä ilmastopolitiikka on myös hyvää teollisuus- ja talouspolitiikkaa.
