Aloite 3 – Päihdehuoltolaki on päivitettävä ja käyttöhuoneet sallittava!

22.05.2022 | Väärinkäyttö ja riippuvuus

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että asetetaan kansallinen työryhmä selvittämään, miten voitaisiin toteuttaa erityislaki, joka mahdollistaa valvottujen käyttöhuoneiden kokeilun.
• että käyttöhuoneet otetaan käyttöön Suomessa.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Päihdehuoltolaki on vuodelta 1986 ja uudistamisen tarpeessa. Lakia uusitaan parhaillaan. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2021 päihde- ja riippuvuusstrategian, joka sisältää kehittämistyön painopisteet ja suuntaukset vuoteen 2030. Strategian painopistealueita ovat muun muassa päihdepolitiikkaan liittyvien toimenpiteiden tehostaminen, ehkäisevän päihdetyön palvelujen laadun ja saatavuuden sekä päihde- ja riippuvuusasiantuntemuksen ja valtioneuvostotason yhteistyön varmistaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan päihdehuollon organisointia. Päihdehuollon palvelut on tänään järjestetty monin eri tavoin, mikä johtaa siihen, etteivät palvelujen tarjonta, itse palvelut ja niiden saatavuus sekä käyttäjien kustannukset ole yhdenvertaisia. Kunnat kantavat pääasiallisen vastuun ehkäisevästä päihdetyöstä myös sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen jälkeen. Kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä tehtiin kartoitus viimeksi vuonna 2020. Tällöin ilmeni, että ehkäisevän päihdetyön rakenteita on vahvistettu: yleisarvioinnin mukaan rakenteet olivat vahvat 69 prosentilla kunnista eli niissä oli työstä vastaava toimielin, toimeenpaneva työryhmä, yhteyshenkilö ja toimintasuunnitelma. Vuonna 2016 näin oli vain reilussa kolmanneksessa kunnista.

Paikalliset eroavuudet ovat suuria. Asiakkaan kotikunta ratkaisee usein, minkälaista hoitoa on tarjolla. Päihdepoliklinikoilla annetaan päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen organisaation palveluja avohuoltona. Palvelut on tarkoitettu sekä alkoholin että huumeiden käyttäjille ja heidän omaisilleen. Joissakin kaupungeissa on myös ympärivuorokautisesti auki olevia päihdekeskuksia, toisissa taas on tiukat aukioloajat. Helsingissä on myös erityisiä nuorisoasemia, jotka tarjoavat matalan kynnyksen palveluja 13–23-vuotiaille nuorille. Hoidon saatavuuden lisäämiseen on yleistä tarvetta, mikä edellyttää lisää resursseja. Nämä haasteet kuuluvat niihin kehittämisalueisiin, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella pyritään löytämään ratkaisumalleja.

Eduskunta osoitti vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa 23 miljoonaa euroa päihdepalvelujen saatavuuden parantamiseen ja 16 miljoonaa euroa mielenterveyspalvelujen parantamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle erillistä hankerahoitusta buprenorfiiniin liittyvien kuolemantapausten tarkempaa selvitystä varten.

THL julkaisi tammikuussa 2022 raportin, jossa esitettiin suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Yksi suosituksista on käyttöhuoneiden käyttöön ottaminen. THL toteaa kuitenkin, etteivät käyttöhuoneet välttämättä vähentäisi kuolemantapausten määrää, koska tilanne on Suomessa erilainen kuin monissa muissa maissa. Tämä johtuu siitä, kuolemantapaukset meillä suuremmassa määrin aiheutuvat aineiden yhteiskäytöstä, jolloin vaarallinen myrkytystila syntyy hitaasti, usein tuntien kuluttua käyttötilasta poistumisen jälkeen. Monissa muissa maissa kuolemat aiheutuvat heroiinin sekä vahvojen synteettisten huumeiden, kuten fentanyylin käytöstä, jolloin vaarallinen myrkytystila syntyy nopeasti. Kuten aloitteentekijät toteavat, nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista käyttötilojen perustamista tai testikäyttöä.

Käyttöhuoneista on keskusteltu myös vuoden 2016 puoluekokouksessa. Tuolloin todettiin muun muassa: “monissa kaupungeissa on päihdeklinikka, jolla annetaan huumeita suonensisäisesti. Vastaanotolla saa neuvoja tarttuvien sairauksien ehkäisystä, voi tulla rokotetuksi ja vaihtaa käytetyt neulansa uusiin. Osa laitoshoidon hoitoyksiköistä soveltaa työssään kuntouttavaa ryhmäterapiaa ja tukee asiakkaiden kuntoutumista lääkkeettömiä hoitomuotoja käyttäen. On tärkeää, että yhteiskunta varmistaa päihderiippuvaisten hoidon mahdollisimman helpon saatavuuden. RKP kokee kuitenkin, ettei käyttöhuoneiden käyttöön ottaminen ole perusteltua.”

Puoluekokouksen 2016 päätös:

• että päihderiippuvaisten on päästävä helposti hoitoon
• että Suomessa on riittävästi päihdeklinikoita, joissa päihderiippuvaiset voivat käydä nimettöminä ilman ajanvarausta
• että ehkäisevään päihdetyöhön osoitetaan riittävästi resursseja.

Puolevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

• että asetetaan kansallinen työryhmä selvittämään, miten voitaisiin toteuttaa erityislaki, joka mahdollistaa valvottujen käyttöhuoneiden kokeilu.

Aloite

Huumemyrkytyksistä tai pitkäaikaisesta huumeiden käytöstä johtuneet kuolemantapaukset ovat lisääntyneet jatkuvasti 2000-luvulla. Luvut kertovat selkeää kieltään siitä, ettei päihteiden ongelmakäyttäjille tänään tarjoamamme apu ole riittävää. Päihteiden käyttöhäiriö on sairaus, ja hoitoa ja apua tarvitsevien on saatava apua matalalla kynnyksellä ja ilman rangaistusuhkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että Suomessa otetaan käyttöön pistoshuoneita sellaisten henkilöiden tavoittamiseksi, jotka eivät tänään löydä tarjolla olevaa apua. Pistoshuoneet vähentäisivät huumeista aiheutuvia kuolemantapauksia.

Pistoshuoneet ovat suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarkoitettuja valvottuja tiloja. Huoneissa työskentelee asiantuntevaa henkilökuntaa, joka valvoo, opastaa ja tukee apua tarvitsevia. Pistoshuonehenkilökunnan tehtäviin ei kuulu aktiivinen pistosapu, vaan hoidon ja tuen tarjoaminen asiakkaille. Tämä matalan kynnyksen toiminta madaltaa huumeiden käyttäjien kynnystä hakea apua ja tarjoaa jatkuvan yhteydenpidon viranomaisten kanssa. Pistohuoneiden ansiosta osa ruiskuista ja neuloista siirtyy pois yleisestä katukuvasta. Pistoshuoneet ovat monissa kaupungeissa vähentäneet myös rikollisuutta. Pistoshuoneet eivät toisin sanoen normalisoi huumeiden käyttöä – ne ovat konkreettinen toimenpide huumekuolleisuuden vähentämiseksi ja heikossa asemassa olevien henkilöiden auttamiseksi. Se hyödyttää kaikkia.

Pistoshuoneiden käyttöönotto edellyttää Suomessa lakimuutosta, koska nykyinen laki kieltää huumeiden hallussapidon ja käytön. Erityislaki voisi sallia huumeiden käytön ja hallussapidon tietyissä tiloissa. Maailmassa on paljon pistoshuoneita esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Muun muassa huumeiden ongelmakäyttäjien tulehdukset ja kuolleisuus ovat vähentyneet merkittävästi ja heille on tarjottu tie eroon ongelmakäytöstä. Jokainen kuolema on liikaa, ja Suomen on otettava aktiivisempi ote huumeiden ongelmakäyttöön. Ruotsalaisen kansanpuolueen tulee olla puolue, joka perustaa päätöksensä faktatiedoille ja tutkimukselle ja kuuntelee asiantuntijoita. Pistoshuoneiden käyttöönottoa tukeva tutkimustieto on selkeää ja siksi myös Ruotsalaisella kansanpuolueella pitää olla selkeä mielipide asiassa.

Nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa siksi, että Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä sen eteen,