Aloite 23 – Miten kotouttaa 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi hallitusohjelman mukaisesti?

16.06.2024 | Muuttoliike ja integraatio, Ruotsin kieli Suomessa

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen hyväksi

• että varmistetaan, että maahanmuuttajalla on aina mahdollisuus valita kotoutumiskieleksi suomi tai ruotsi.
• että varmistetaan, että maahanmuuttajalla on tietoa kotoutumismahdollisuudesta molemmilla kielillä.
• että kouluilla on hyvä valmius ja saatavilla olevat suomenruotsalaiset oppimateriaalit ottaa vastaan ​​muun äidinkielen ja kulttuuritaustan omaavia oppilaita.
• että ruotsin kielellä kotoutumisen parissa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat saavat riittävästi resursseja.
• että kotoutumislakia muutetaan niin, että aikuiselle maahanmuuttajalle annetaan mahdollisuus opiskella molempia kieliä kotoutumisaikana, jos hän toivoo ja pystyy siihen. ”suomen tai ruotsin kielen” sijasta muotoilu olisi ”suomen ja/tai ruotsin kielen”.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteessa muistutetaan Orpon hallitusohjelman tavoitteesta, jonka mukaan maahanmuuttajista noin 5–10 prosentin tulee kotoutua ruotsiksi. Vaikka laissa on säädetty oikeudesta kotoutua joko suomeksi tai ruotsiksi, se ei käytännössä aina ole itsestäänselvyys. Suomen virallinen kaksikielisyys on otettava huomioon myös maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa. Kuten aloitteessa todetaan, Marinin hallituksen aikana ja RKP:n vahvalla kädenjäljellä laaditussa kansalliskielistrategiassa on tunnistettu alueellisia eroja kotoutumiskoulutuksen tarjoamisessa ruotsiksi sekä tietämyksen puutetta viranomaisten keskuudessa tästä mahdollisuudesta. Siksi on tärkeää, että kotoutumista edistäviä palveluita kehitetään ja varmistetaan sujuva integraatiopolku molemmilla kansalliskielillä. Haasteena on, että viranomaiset eivät aina tarjoa ruotsinkielistä kotoutumisvaihtoehtoa. Ruotsinkielinen kotoutuminen ei aina toimi tehokkaasti, vaikka olisikin tehty päätös henkilön kotoutumisesta ruotsiksi.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

• että varmistetaan, että maahanmuuttajalla on aina mahdollisuus valita kotoutumiskieleksi suomi tai ruotsi.
• että varmistetaan, että maahanmuuttajalla on tietoa kotoutumismahdollisuudesta molemmilla kielillä.
• että kouluilla on hyvä valmius ja saatavilla olevat suomenruotsalaiset oppimateriaalit ottaa vastaan ​​muun äidinkielen ja kulttuuritaustan omaavia oppilaita.
• että ruotsin kielellä kotoutumisen parissa työskentelevät kolmannen sektorin toimijat saavat riittävästi resursseja.
• että kotoutumislakia muutetaan niin, että aikuiselle maahanmuuttajalle annetaan mahdollisuus opiskella molempia kieliä kotoutumisaikana, jos hän toivoo ja pystyy siihen. ”suomen tai ruotsin kielen” sijasta muotoilu olisi ”suomen ja/tai ruotsin kielen”.

Aloite 23 – Miten kotouttaa 5-10 prosenttia maahanmuuttajista ruotsiksi hallitusohjelman mukaisesti?

Hallitusohjelmassa 2023 on useita hyviä kirjauksia kotoutumisesta ruotsiksi. Maahanmuuttajille tulisi antaa mahdollisuus kotoutua ruotsiksi. Se on ollut pitkään ajankohtainen kysymys, joka on nostettu esiin muun muassa viimeisimmän kansalliskielistrategian yhteydessä. Hallitusohjelmassa mainitaan nyt ensimmäistä kertaa erikseen, että noin 5-10 prosenttia maahantulijoista tulee tulevaisuudessa kotouttaa ruotsiksi.

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, että ihmiset tulevat Suomeen, on työskentely. Vuonna 2023 ensimmäistä oleskelulupaa työn takia haki yhteensä 16 999 henkilöä, vuonna 2022 vastaava luku oli 20 960.

Monet heistä osaavat jo englantia ja työskentelevät englanniksi, mikä helpottaa ruotsin kielen oppimista. Toinen suuri joukko Suomeen tulijoita ovat ne, jotka muuttavat tänne rakkauden takia. Pitäisi olla itsestäänselvyys, että ne, joilla on suomenruotsalainen kumppani, saavat mahdollisuuden kotoutua ruotsiksi. Monet Suomeen tulevat näkevät myös Pohjoismaat kokonaisuutena ja haluavat siksi kotoutua ruotsiksi.

Toinen suuri ruotsin kielellä kotoutumista toivova ryhmä ovat ne, jotka ovat aloittaneet kotoutumisen suomeksi, mutta todenneet suomen kielen oppimisen liian haastavaksi ja näkevät ruotsin kielen mahdollisuutena kansalaisuuden saamiseen ennen suomen kielen opintojen jatkamista. Totta kai ruotsin kielellä kotoutuneelle tulee antaa myöhemmin myös mahdollisuus opiskella suomea, tai vaihtoehtoisesti toisen kansalliskielen perusopinnot voisivat kuulua kotoutumisjaksoon, mikäli henkilöllä on siihen kykyä.

Kotoutumislain mukaan henkilöllä on oikeus valita, millä kielellä hän haluaa kotoutua, suomeksi vai ruotsiksi. Silti oikeus valintaan ei ole itsestäänselvyys. Yksi suurimmista haasteista on riittämätön tieto siitä, että Suomi on kaksikielinen maa ja että Suomessa on mahdollista kotoutua myös ruotsiksi. Virkamiesten tietämys kotoutumisesta ruotsiksi on rajallista ja yksittäisen virkamiehen asenne ruotsiksi kotoutumiseen voi olla kielteinen. Tällä hetkellä pakolaisia tulee Suomeen myös paikkoihin, joissa ruotsi on enemmistökieli ilman, että he ovat saaneet tietoa siitä, että ovat kaksikielisessä maassa tai että heillä on mahdollisuus kotoutua ruotsiksi. Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisia pyritään jatkossa sijoittamaan entistä tehokkaammin myös ruotsinkielisiin kuntiin. Kotoutumispolusta riippumatta tietoa oikeudesta valita kotoutumisen kieli suomen ja ruotsin välillä tulee tarjota riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta henkilö voi tehdä aktiivisen ja perustellun valinnan kotoutumiskielen suhteen.

Kotoutumislaki rajoittaa maahanmuuttajan kotoutumiskielen valinnan suomen ja ruotsin välillä eikä anna hänelle mahdollisuutta vaihtaa kieltä kotoutumisen aikana. Tämä tarkoittaa, että yhden kielen valinta sulkee pois mahdollisuuden opiskella myös toista kieltä maksutta kotoutumisen aikana. Molempia kieliä tarvitaan kuitenkin usein työelämässä, ja monissa julkisissa palveluissa edellytetään toisen kielen perustaitoja. Ne maahanmuuttajat, joilla on siihen kiinnostusta ja kykyä, hyötyisivät siitä, että he voisivat opiskella molempia kieliä kotoutumisensa aikana. Pitkällä aikavälillä se lisäisi myös ruotsinkielisen työvoiman tarjontaa yleisesti. Lakimuutos antaisi maahanmuuttajalle samat mahdollisuudet molempien kielten osaamiseen kuin paikallisväestölle, joka saa kielenopetusta toisessa kansalliskielessä osana ilmaista peruskoulutusta. Maahanmuuttaja, joka haluaa opiskella molempia kieliä, joutuu tällä hetkellä opiskelemaan toista kieltä omalla kustannuksellaan. Lisäksi se voisi lisätä maahanmuuttajien kiinnostusta ruotsin kielen opiskelua kohtaan, koska ruotsin kielen valinta ei sulkisi pois suomen kielen opiskelua, joka on useimmille kuitenkin jossain määrin tarpeellista.

Se, että päävastuu kotouttamisesta on siirtynyt kunnalle ja että työvoimapalvelut ovat jatkossa kunnan vastuulla, voi vaikuttaa myönteisesti kotoutumiseen ruotsiksi. Parempi paikallistuntemus ja kunnan kaksikielisen todellisuuden tunteminen voi luoda suotuisammat olosuhteet ja paremman ymmärryksen kotoutumisesta ruotsiksi.

Tärkeä kysymys, josta hallituksen on päätettävä, on se, ketkä kuuluvat siihen 5-10 prosenttiin, joka kotoutuu ruotsiksi. Muodostavatko esimerkiksi oppivelvolliset osan kiintiöstä? Niillä alueilla, joilla maahanmuuttajat kotoutuvat pääosin suomeksi, on ruotsinkielisissä kouluissa hyvin vähän oppilaita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä tarkoittaa, että näiden koulujen oppilailla ei ole samanlaista mahdollisuutta tutustua monikulttuurisuuteen jokapäiväisessä elämässään, mikä on globaalin kehityksen kannalta yhä tärkeämpää. Eri kulttuuritaustasta tulevien oppilaiden kohtelu on siksi erittäin ajankohtainen kysymys ruotsinkielisissä kouluissa. Opettajien ja oppilaanohjaajien osaamisen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää onnistuneelle kouluun integroitumiselle. Helsingin yliopistossa alkanut S2-opettajakoulutus on askel oikeaan suuntaan, mutta esimerkiksi ohjausta siirtymävaiheessa siirryttäessä yläkoulusta lukioon tai ammattikouluun on kehitettävä tasavertaisen tulevaisuuden tarjoamiseksi kaikille.

Keskeinen kysymys yhä laajemmalle ja menestyksekkäämmälle kotoutumiselle ruotsin kielellä on myös jo kotoutuneiden henkilöiden tukeminen, jotta he voivat puolestaan ​​tukea uusia maahanmuuttajia heidän kotoutumisessaan. Äidinkieliset ruotsin puhujat voivat olla ratkaisevia onnistuneen kotoutumisen kannalta. Svenska.fi:n toiminta on tästä loistava esimerkki. Vastaaville organisaatioille tulisi tarjota turvattu rahoitus eikä vain väliaikaista hankerahoitusta pitkäjänteisen toiminnan rakentamiseksi.