Aloite 36 – Tilannekohtainen perintöverolainsäädännön uudistus

15.06.2025

Puoluekokouksen päätös

Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Jaamme aloitteen tekijän näkemyksen siitä, että perintöverotus voi joissain tapauksissa olla epäoikeudenmukainen, erityisesti silloin kun perintöön sisältyy kiinteistöjä tai muuta vaikeasti myytävää omaisuutta. Suomessa perintöä verotetaan, jos sen arvo ylittää 20 000 euroa, ja veron määrä vaihtelee sukulaisuussuhteen mukaan.

Yksi askel oikeaan suuntaan on ollut se, että perintöveron maksuaikaa on vuoden 2024 alusta alkaen pidennetty kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Tämä tarkoittaa, että maksamaton perintövero menee ulosottoon vasta pidemmän ajan kuluttua.

RKP:n tavoitteena on luopua asteittain perintö- ja lahjaverosta. Haluamme korvata perintöveron luovutusvoiton verotuksella, kuten Ruotsissa jo tehdään. Aloitamme tarkastelemalla verotusta sukupolvenvaihdosten yhteydessä yrityksissä ja maataloudessa.

Katsomme kuitenkin, että täysin yksilöllinen perintövero, kuten aloitteessa esitetään, olisi lainsäädännöllisesti liian monimutkainen ja voisi johtaa verovälttelyn mahdollisuuksiin. Samalla kun haluamme tehdä perintöverotuksesta oikeudenmukaisempaa, pidämme kiinni vakaasta veropohjasta, joka on edellytys yhteisen hyvinvoinnin turvaamiselle.

Puoluekokouksessa vuonna 2016 käsiteltiin: Aloite 4 – Arvopaperien verotuksen soveltaminen kuolemantapauksissa

Tuolloin päätettiin, että RKP toimii sen puolesta,

että RKP jatkossakin edistää sitä, että perintövero korvataan luovutusverolla silloin, kun perintö realisoidaan.

Päätösehdotus

Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Aloite 36 – Tilannekohtainen perintöverolainsäädännön uudistus

erintöverotuksen mallista on keskusteltu vilkkaasti mediassa. Nykyinen perintö- ja lahjaveromalli tai niin sanottu luovutusvoittoveromalli – kumpi on parempi ja mitä tietä tulisi tulevaisuudessa kulkea?

Voidaan perustellusti kysyä: miksi meillä ylipäätään on perintövero? Eikö riitä, että maksetaan tuloveroa, luovutusvoittoveroa pääomatuloista sekä lisäksi mielestäni liian korkeaa kiinteistöveroa. Tämä koskee kaikkia nykyisiä sukupolvia, jotka tekevät työtä ja hankkivat kiinteää omaisuutta.

On kohtuutonta, että perillisiä rasitetaan lisäksi näillä veroilla.

Edellä mainittu puhuu vahvasti luovutusvoittoveromallin puolesta. Kun perintö realisoidaan, maksetaan voimassa oleva vero luovutusvoitosta. Mikä silloin on hankintahinta? Ei mikään, 20 % / 40 %, vai pesänselvityksessä ilmoitettu arvo – vaikka veroa ei heti maksetakaan, tulee perityllä omaisuudella kuitenkin olla jokin arvo. Vai jatkuuko kiinteistöverotus kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai vaihtuuko vain maksajan tiedot?

Modernissa yhteiskunnassamme olemme tottuneet joustaviin ja yksilöllisiin sääntöihin.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta vastaanottaa perintönä esimerkiksi kiinteistöä, etenkin kun siihen liittyy kiinteistöverovelvollisuus.

Tällaisessa tilanteessa perillinen joutuu melko nopeasti myymään osan perinnöstään. Lainan ottaminen perinnön säilyttämiseksi ei ole toimiva ratkaisu – ellei sitten odoteta nopeaa arvonnousua lähitulevaisuudessa. Peritty omaisuus on mahdollisesti kaavoituksen kohteena, mikä kasvattaisi rakennusoikeutta merkittävästi.

Todennäköinen lopputulos on siis myynti. Seurauksena nykyinen perintövero rinnastuu luovutusvoittoveroon.

Tämä iskee erityisen kovaa jo ennestään ahtaassa taloudellisessa tilanteessa oleviin perillisiin. 16 %:n vero muuttuukin suoraan 30–34 %:n veroksi. Tuntuva taloudellinen takaisku. Perinnönjättäjä ei varmasti ole tarkoittanut, että perintö johtaisi näin epäedulliseen lopputulokseen perillisten kannalta.

Esitetyn perusteella ehdotan, että säädetään verolaki, joka mahdollistaa valinnan perillisten yksilöllisen tilanteen mukaan.

Jos perintö halutaan säilyttää ja siihen on taloudellisia edellytyksiä, hyväksytään korkeampi maksu tästä mahdollisuudesta. Jos näin ei ole, maksetaan perintövero suoraan, mutta alempana – myös tämä on kohtuullinen maksu.