Covid-19 pandemian rokotteita on tutkijoiden puolesta kehitetty valtavaa vauhtia normaaliin rokotteiden kehittämistahtiin verrattuna ja olemme voineet joulun alla jo iloita ensimmäisistä koronarokotuksista Suomessa ja Euroopassa, vaikkakin rokotteita on annettu hyvin pieni määrä. EU:n lääkeviranomainen (European Medicines Agency, EMA) on taho, joka antaa suosituksen rokotusten myyntiluvista asiasta päättävälle Euroopan komissiolle.
– Euroopan unioni haluaa taata jokaiselle EU:n kansalasille yhtäläisen oikeuden koronarokotteeseen jäsenmaasta riippumatta, siksi EU päätti yhteisin voimin lähteä koronarokotehankintaan. Tämä on saattanut viivästyttää rokotteen jakelua, mutta on tärkeää, että teemme tämän yhdessä taistelussa koronaa vastaan, Nils Torvalds toteaa.
– Nyt on Euroopan komission ja Euroopan lääkeviraston aika kommunikoida paremmin, selittää enemmän ja käsitellä kansalaisten huolenaiheita ja torjua väärää tietoa. On olemassa monta avointa kysymystä, jotka koskevat rokotteiden hyväksymistä, tuotantoa, varastointia ja niiden odotettua käyttöönottoa, Nils Torvalds sanoo.
– On erittäin tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät rokotteen tehokkuuden ja myös hyväkymisprosessin, milloin me voimme realistisesti odottaa saavaamme rokotteen ja millä edellytyksillä, Nils Torvalds jatkaa.
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides on pyydetty Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan eteen vastaamaan avoimiin kysymyksiin rokotteista, niiden myyntiluvista, aikatauluista ja logistiikasta.
– Avoimuus ja kyky viestiä kaikkia kansalaisia koskevassa tärkeässä rokoteasiassa on ensiarvoisen välttämätöntä. Avoimuuden puute herättää epäluottamusta ja turhautuneisuutta EU:n jäsenmaissa, Nils Torvalds toteaa.
