Suomen ruotsalasella kansanpuolueella on puolueohjelmassaan “Inhimillinen ja menestyksekäs Suomi” tavoitteena Nato-jäsenyys vuoden 2025 mennessä. Helsingin RKP:n piirin puheenjohtaja Simon Granroth jakaa ajatuksiaan aiheen ympärillä.
Syventynyt Pohjoismainen puolustusyhteistyö tai yhteinen EU-puolustusliitto esitetään yleensä vaihtoehtona Nato-jäsenyydelle, mutta Simon Granrothin mielestä kyse on enemmän tärkeistä täydentävistä suojatoimista eikä Naton korvikkeesta.
– Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Pohjoismaat jotka eivät ole Nato-jäseniä. Norja, Islanti ja Tanska ovat täysivaltaisia jäseniä. Erityisesti Ruotsin kanssa yhteistyö on tiivistä ja hyvää, muttei vastaa sitä suojaa mitä Naton viides artikla takaa. Nato ei poissulje läheistä Pohjoismaista puolustusyhteistyötä vaan jäsenyys tiivistäisi tätä, piirin puheenjohtaja Granroth sanoo.
– Yhteisestä EU-puolustuksesta on puhuttu aikaisemmin, mutta EU:n 27. jäsenmaasta 21. ovat jo Nato-jäseniä. Kuitenkin asia ei ole edennyt, koska ei ole löytynyt tarpeeksi kiinnostusta. Tarvetta ei yksinkertaisesti ole olemassa, Granroth lisää.
Kuinka Venäjä reagoi jos Suomi jättää jäsenhakemuksen ja onko vaarana, että turvallisuustilanne eskaloituu? Tämä on vielä tässä tilanteessa epäselvää.
– Tämä on niin sanottu 22 Momentti, elikkä ainoa syy miksi haluamme Naton jäseneksi on, koska Putinin Venäjä on epäluotettava ja epävakaa. Joten minne käännymmekin, vaihtoehdot näyttävät huonoilta. Parhaalta ja ilmeisimmältä vaihtoehdolta näyttää kuitenkin olevan turvatakuut hakemisprosessin ajaksi ja pyrkiminen Nato-jäsenyyteen mahdollisimman pian. Parhaimmillaan yhdessä Ruotsin kanssa, Granroth sanoo.
– Haluaisin tietysti mieluummin sellaisen maailman, jossa puolustusliittoja tai aseita ei tarvita eikä kukaan enää tunne sanaa armeija. Mutta ne, jotka eivät pysty puolustamaan itseään, ovat kohteita niille, jotka ovat valmiita käyttämään voimaa vallan välineenä. Silloin on parempi puolustautua yhdessä, Granroth päättää.
