Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt johtavat putkinäköön ja sen takia niistä tulee luopua

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä ensikertalaiskiintiöistä korkeakoulujen yhteishaussa tulee luopua. Mielensä muuttaminen ja opintopolun vaihtaminen myös myöhemmässä vaiheessa opintoja tulee olla nuorille helpompaa. Adlercreutz nosti kysymyksen esiin tänään eduskunnan budjettikeskustelussa.

– Peruskoulu painottaa kokonaisuuksia, luovuutta, joustavuutta ja oman polkunsa löytämistä. Se on hyvä asia. Meillä on kuitenkin vahva putkinäkö lukiosta eteenpäin johtuen ylioppilaskirjoitusten merkityksen korostamisesta ja siitä, että otimme ensikertalaiskiintiöt käyttöön. Tässä on siis selvä ristiriita. Ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan nuoret joutuvat käytännössä jo 15–16-vuoden iässä päättämään ainevalintansa ylioppilaskirjoituksiin. Nämä valinnat puolestaan vaikuttavat siihen, minne opintopolku voi jatkua.

– Ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön opintojen vauhdittamiseksi. Nyt ne johtavatkin siihen, ettei tarjottua opintopaikkaa uskalleta ottaa vastaan, ellei sen mielekkyydestä ole täysin varma. Odotellaan ja pohditaan sen sijaan, että rohkeasti uskallettaisiin kokeilla. Kaikki viittaa siihen, että kiintiöt myöhästyttävät opintojen aloittamista ja pitkittävät opintoja.

– Nuoriamme ei tulisi pakottaa laittamaan kaikkia panoksiaan yhden kortin varaan. Meidän tulisi madaltaa sisäänpääsyn kynnystä ja ennen kaikkea nähdä monipuolinen osaaminen vahvuutena. Sillä juuri monipuolista osaamista työelämässä tarvitaan.

Rehn-Kivi: Ennalta ehkäisevät toimet säästävät valtion menoja pitkällä tähtäimellä


Eduskunta on tällä viikolla keskustellut hallituksen vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) painotti puheenvuorossaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lue edellinen artikkeli

RKP:n pohjalaiset kansanedustajat vaativat konkreettisia toimia merimetso-ongelman ratkaisemiseksi


RKP:n pohjalaiset kansanedustajat Mikko Ollikainen, Anders Norrback ja Joakim Strand kyseenalaistavat vahvasti merimetsoasian käsittelyn etenemistä ja merimetsotuhojen korvauksia. Myös poikkeuslupien käsittelyaika, joiden tarkoituksena on rajoittaa merimetsoista aiheutuneita haittoja, on kestämätön. Asia nostettiin esille eduskunnan budjettikeskustelussa maa- ja metsätalousministeri Lepän, sekä ympäristöministeri Mikkosen kanssa.

Lue seuraava artikkeli