Eduskunta käsitteli tänään Perussumalaisten, Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymystä koskien energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut koko Euroopan turvallisuustilannetta. Samalla se on tuonut esiin perustavanlaatuisen riippuvuuden unionin ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nosti omassa puhevuorossaan esille sen, miten. Venäjä käyttää tällä hetkellä tilannetta hyödykseen länsimaiden yhtenäisyyden hajottamiseksi.
-Putin on huomannut, että energia jakaa Eurooppaa. Hänen tarinaansa ei pidä uskoa. Syy energiakriisin on se, että riippuvuutta fossiilisista energialähteistä ei ole vähennetty niin kuin tulisi. Syy on myös siinä, että ydinvoimaa on ajettu alas saksassa vihreän siirtymän perusajatuksen vastaisesti, Adlercreutz toteaa.
Adlercreutz alleviivaa puheessaan, että ratkaisu ei löydy siitä, että lisäämme riippuvuutta niistä energianlähteistä, joita Venäjä toimittaa. Akuutin tilanteen ratkaisemiseksi on meidän lisättävä omavaraisuuttamme ja puhtaan uusiutuvan kotimaisen energian tuotantoa.
-Suomessa Olkiluoto 3 tekee jo sähköä täydellä teholla. Mutta me tarvitsemme lisää. Loviisan voimaloiden lupaa tulee jatkaa ja toivon, että Fortum hakisi lupaa voimalan laajentamiseen. Ydinvoiman tuotantoa on järkevä keskittää olemassa oleviin paikkoihin, Adlercreutz toteaa.
-Tarvitsemme lisää tuulivoimaa mutta myös energian varastointiratkaisuja. Tarvitsemme vetytuotantoa sähkön varastoimiseksi, tarvitsemme pumppuvoimaloita, tarvitsemme lämpövarastoja. Tarvitsemme parempia siirtoyhteyksiä Pohjanlahden yli Ruotsiin. Tarvitsemme vähemmän siirron esteitä ja toimivamman markkinat, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutzin mukaan energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Hän on yksi niistä kansanedustajista, jotka vuonna 2016 vaativat, että Nord Stream 2 putkesta tehtäisiin turvallisuuspoliittinen arvio. Vuotta myöhemmin Fortum osti Uniperin, vaikka riskit olivat ilmeiset.
-Näitä virheitä ei pidä toistaa. Energiapolitiikan turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia ei pidä sivuuttaa. Demokratiavaje tuo aina mukanaan myös turvallisuuspoliittisia riskejä. Energiapolitiikassa syntyy vääjäämättä riippuvuuksia, mutta niitä tulee rakentaa sellaisiin maihin, jotka noudattavat samaa arvopohjaa ja jotka jakavat turvallisuuspoliittisen käsityksemme, Adlercreutz päättää.
