Kansanedustaja Mikaela Nylander on huolissaan suomalaisten lasten ja nuorten heikkenevistä kielitaidoista.
Vieraiden kielten opiskelu on hyödyksi työmarkkinoilla ja tämän päivän lapsilla ja nuorilla pitäisi olla samat mahdollisuudet pärjätä työmarkkinoilla, kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Suomi on riippuvainen viennistä ja suomalaisten vieraiden kielten taidoilla on myös jatkossa suuri merkitys menestykselle.
– Tervetullut keino kääntää tämä kehityssuunta olisi ministeri Grahn-Laasosen ehdotus aikaistaa kieltenopetusta siten, että oppilaat aloittaisivat kielten opiskelun jo ensimmäisellä luokalla tai vielä aikaisemmin. Kun toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, päätöstä perusteltiin sillä, että oppilaat voivat sen sijaan keskittyä muihin kieliin. Valitettavasti tilastot näyttävät, että päätös ei ole tehnyt tilaa muille kielille ylioppilaskirjoituksissa. Oppilaat lukevat nykyään päinvastoin vähemmän kieliä, Nylander sanoo.
Ajatushautomo Agendan tuoreessa pamfletissa pääministeri Sipilä peräänkuuluttaa keskustelua siitä, miten virkamiesten heikkeneviä ruotsin kielen taitoja voitaisiin korjata. Nylanderin mielestä tämä keskustelunavaus on tervetullut.
– Myös pääministeri näyttää nyt heränneen niihin kielteisiin vaikutuksiin, joita ylioppilaskirjoitusten pakollisesta ruotsin kielestä luopumisella on ollut. Jää nähtäväksi seuraako tästä konkreettisia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi enemmän panostusta kielikylpyihin ja kielisuihkuihin sekä opetukseen, joka rohkaisee puhumaan.
