RKP solmi Lahdessa vaaliliiton Keskustan kanssa

RKP ja Lahden Keskusta ovat solmineet huhtikuun kuntavaaleja koskevan vaaliliiton. Kysymyksessä on tekninen vaaliliitto, joka ei sido ryhmiä poliittisissa kysymyksissä. Molemmat puolueet myös toteuttavat ja rahoittavat omat vaalikampanjansa.
RKP:lla ei ole 2000-luvulla ollut ehdokkaita kuntavaaleissa Lahdessa.

– Huomattiin edellisissä eduskuntavaaleissa, että Päijät-Hämeessä on paljon asukkaita, jotka haluavat antaa äänensä RKP:lle, liberaalipuolueelle. RKP:n paikallinen yhdistys Lahdessa on nuori ja olemme mukana kuntavaaleissa nyt ensimmäistä kertaa, toteaa RKP:n Hämeen puheenjohtaja Pia Tyyskä.

– Puolue asettaa ehdokkaita innokkaasti myös muissa Hämeen piirin kunnissa ja iloitsemme vaaliliitosta Lahden Keskustan kanssa, hän jatkaa.

Lähtökohtaisesti puolueilla on kuntavaaliohjelmissaan paljon yhteisiä näkemyksiä suurimmissa kunnallispoliittisissa kysymyksissä. Vaaliliiton tavoitteena on taata toimivat peruspalvelut, lisätä elinvoimaa työllisyyden, yrittäjyyden, toimivien liikennejärjestelyjen sekä turvallisen asuinympäristön kautta. Keskusta ja RKP haluavat olla vaikuttamassa myös koko seutukunnan yhteistyöhön, jotta maakunta voi pitää huolta kaikista ja rakentaa  valoisampaa tulevaisuutta.

Lahden Keskustan ehdokaslistalla on tällä hetkellä 22 ehdokassitoumuksen allekirjoittanutta ehdokasta ja RKP:lla kolme ehdokasta. Teknisen vaaliliiton yhteislistan ehdokastavoitteeksi puolueet ovat asettaneet 42 ehdokasta.

RKP:n ehdokkaat ovat Sara Ikävalko, Maria Jalojärvi ja Pia Tyyskä.

Norrback: Suhteettoman suuria hakkuita tuulipuistojen rakentamisen yhteydessä


Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on jättänyt kirjallisen kysymyksen tuulivoimapuistojen rakentamisen yhteydessä tehtävistä hakkuista.

Lue edellinen artikkeli

Torvalds johtaa vastalausetta Komission maan ja metsän käyttöä koskevaa delegoitua säädöstä vastaan


Euroopan komissio on delegoidussa säädöksessään lokakuussa 2020 ehdottanut, että Suomen erityiskohtelua metsäisenä maana olisi rajoitettava nykyisestä. Kioton pöytäkirjan tapaan EU:n kestävän maan ja metsän käytön asetuksessa (LULUCF) on toistaiseksi otettu huomioon metsien vaikutukset hiilinieluun, jakamalla Suomelle 10 Mt:n CO 2 -korvaus kaikesta maankäytöstä. Komission delegoitu säädös ei huomioi tätä sovittua korvausta.

Lue seuraava artikkeli