Ruotsalainen eduskuntaryhmä keskusteli kesäkokouksessaan budjetin painopisteistä: Työllisyys, ilmasto ja työperäinen maahanmuutto

Nyt tarvitaan rohkeutta investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Tarvitsemme ilmastotoimia laajalla rintamalla. Ja Suomen on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tiivistäessään ruotsalaisen eduskuntaryhmän keskusteluja.

Eduskuntaryhmä jatkoi kesäkokoustaan ​​torstaina Nauvossa, Paraisilla.

Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korosti, että ensi vuoden budjetin pitää parantaa kasvun edellytyksiä.

– Suomen on vahvistettava kasvun edellytyksiä. Hallitus on yhtenäinen näkemyksessään, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Yritykset tarvitsevat sujuvampia prosesseja saadakseen osaavaa ulkomaista työvoimaa, mutta myös yhteiskuntamme tarvitsee enemmän työvoimaa esimerkiksi terveydenhuollossa. Siksi Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jotta selviämme tilanteesta, tulee tavoitteena olla 10 000 henkilön vuosittainen lisäys, sanoo puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. 

Henriksson on erityisen huolissaan työvoiman saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Jos emme nyt ryhdy voimakkaampiin toimiin, emme voi turvata työvoiman saatavuutta terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa. Keskeisiä seikkoja hoiva-alan houkuttelevuuden parantamisessa ovat riittävä määrä koulutuspaikkoja; hyvinvointi ja viihtyvyys työelämässä; hyvä johtajuus; kilpailukykyiset palkat; työperäinen maahanmuutto ja ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen.

Henrikssonin mukaan Suomen tavoite nostaa TKI-investoinnit 4 prosenttiin BKT:sta edellyttää kannustavaa investointiympäristöä.

– Meidän on myös vahvistettava kotimaista omistajuutta. Investointien kannustamiseksi tarvitsemme nopean selvityksen yhteisöveromallista, jossa yhteisöveroprosentti olisi matalampi, kun voitto jätetään yritykseen ja se käytetään investointeihin, Henriksson sanoo.

TÄRKEÄ KOROTTAA KOTITALOUSVÄHENNYSTÄ

Henriksson sanoo, että RKP on erityisen tyytyväinen siihen, että RKP:n ehdotus kaksivuotisesta kokeilusta kotitalousvähennyksen korottamiseksi sisältyy valtionvarainministeriön talousarvioesitykseen, joka parin viikon päästä on poliittisessa käsittelyssä.

Nyt ehdotetaan kaksivuotista kokeilua, jossa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää hoiva- ja hoitotyössä korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon. Samalla korvausprosentti nousee 40 prosentista 60 prosenttiin.

 – Olen erittäin iloinen, että RKP:n määrätietoinen työ kotitalousvähennyksen korottamiseksi nyt tuo tulosta. Olen vakuuttunut siitä, että tämä piristää palvelualaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ikäihmisellä tai lapsiperheellä on mahdollisuus palkata siivouspalveluita tai muuta arkea helpottavaa apua. Tällä ehdotuksella luodaan tilanne, jossa kaikki voittavat – yritykset, työntekijät ja kotitaloudet, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on samaa mieltä.

– Kaikki työllisyystoimet ovat tervetulleita ja tarpeellisia. Erityisesti silloin, kun taloustilanne on suotuisa, on syytä olla kunnianhimoinen – juuri silloin rakenteellisilla toimenpiteillä on paras vaikutus.

Hän pitää myös myönteisenä sitä, että kotitalousvähennystä ehdotetaan korotettavaksi vastaavalla tavalla niille, jotka luopuvat öljylämmityksestä.

USKOTTAVA ILMASTOPOLITIIKKA

– IPCC:n tuore raportti osoittaa, että ilmastotoimet eivät voi odottaa. Suomi voi ja sen pitää EU:n jäsenenä työskennellä oikeudenmukaisen, kunnianhimoisen maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan puolesta. Meidän kannattaa muistaa, että siitä on hyötyä yrityksillemme ja että vihreä siirtymä tarjoaa uusia mahdollisuuksia taloudellemme, Adlercreutz sanoo.

– Jotta voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet on tärkeää, että Suomen kilpailukyky ei heikenny, Adlercreutz sanoo.

Eduskuntaryhmä pitää myönteisenä uutta 87 miljoonan euron tukea energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämiseksi. Se edistää hiilineutraalia tuotantoa ja vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä.

– Suomen tulee jatkaa ilmastotietoisten investointien ja kestävän ja kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan eturintamassa. Oikein edellytyksin kestävyystyö luo sekä kasvua että työpaikkoja, sanoo Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

– Myös maataloussektori on sitoutunut tiekarttaan ilmastotoimien vahvistamiseksi. Nyt tarvitaan resursseja sen toteuttamiseksi. RKP:ssä katsomme, että maataloutta ei tule nähdä ongelmana vaan osana ratkaisua, Blomqvist sanoo.

ITÄMERI JA SAARISTO

Eduskuntaryhmä on tänä vuonna pitänyt kesäkokouksensa Turunmaan saaristossa. Ryhmä katsoo, että Saaristonmeren valuma-alueella tehtävä kipsin levitys maataloudessa on äärimmäisen tärkeää. Tämä vähentää merkittävästi mereen vapautuvan fosforin ja sedimentin määrää.

RKP:n kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä Sandra Bergqvist sanoo, että puhtaamman Itämeren puolesta tarvitaan määrätietoisia jatkotoimia.

Hänen mukaansa luonnonsuojelupolitiikka on väärällä raiteella, koska valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n määrärahojen leikkaamista puolella miljoonalla eurolla.

– Tämä on erittäin epäjohdonmukaista ja asia, joka pitää korjata. Ei voi olla niin, että lainsäädännöllä vaaditaan lukuisia septitankkeja saariston satamiin ja samanaikaisesti leikataan Pidä Saaristo Siistinä ry:n rahoitusta. Järjestö hoitaa käytännössä suuren osan tästä työstä, sanoo Bergqvist.

LISÄÄ RESURSSEJA POLIISILLE JA OIKEUSLAITOKSELLE

Eduskuntaryhmä painottaa, että yhteiskunnan perustoiminnot tulee turvata. Sekä poliisi että oikeuslaitos tarvitsevat lisää resursseja. 

– Oikeusvaltion vaaliminen on aina ollut RKP:ssä keskeistä. Kansalaisten luottamus oikeusvaltioon on Suomessa edelleen vahva. Mutta ilmassa on myös huolia. Oikeudenkäyntiajat ovat pidentyneet, osittain koronapandemian seurauksena, eikä poliisilla ole aikaa selvittää kaikkia rikoksia. Budjettiriihen yhteydessä hallituksella on siksi oltava valmius lisätä poliisin ja oikeudenhoidon rahoitusta, Henriksson sanoo.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja


- On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei hylkää afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään - perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. Kaiken tämän on täytynyt tuntua käsittämättömän raskaalta niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan läheisistään.

Lue edellinen artikkeli

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP: 20 kohtaa paremman hoidon ja hoivan puolesta Suomessa


20.8 klo 11 - Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tärkeää meille kaikille – lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Me RKP:ssä haluamme, että kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada laadukasta hoitoa ja hoivaa, riippumatta taloudellisesta asemasta tai missä asuu. Moni asia toimii hyvin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös parannettavaa löytyy. Siksi RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteensä 20 kohtaa, joiden uskomme olevan merkittäviä hoidon ja hoivan tulevaisuuden kannalta Suomessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Lue seuraava artikkeli