Torvalds: “Ilmastolaki vahvistaa EU:n johtavaa asemaa maailmanlaajuisessa siirtymässä ilmastoneutraaliuteen”

Läpi yön jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat sopineet EU:n yhteisen ilmastolain sisällöstä.

– Puhumme historiallisesta tuloksesta. EU on vihdoin päässyt yhteisymmärrykseen sen varmistamiseksi, että saavutamme kunnianhimoisen mutta välttämättömän ilmastoneutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (RKP/Renew).

Ilmastolain perustarkoituksena on juuri varmistaa, että ilmastoneutraaliustavoite saavutetaan sovittujen kohdealojen konkreettisten osatavoitteiden ja suuntaviivojen kautta.

Yksi osatavoitteista on vähentää EU:n hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 57 prosentilla vuoden 1990 päästöjen tasosta. Euroopan parlamentin ehdotus 60 prosentin vähennykseksi vuoteen 2030 mennessä, mikä hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa syksyllä, ei siis hyväksytty sellaisenaan neuvotteluissa, kuten ei myöskään neuvoston tai komission 55 prosentin ehdotusta. Torvalds, joka toimii ryhmänsä Renew Europen koordinaattorina Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa ja joka on toiminut ryhmänsä pääneuvottelijana ilmastolakineuvotteluissa, on seurannut ja vaikuttanut keskusteluun tiiviisti alusta loppuun.

– On selvää, että useimmat parlamentin jäsenet olisivat toivoneet neuvoston ja komission omaksuneen kunnianhimoisemman kannan päästöjen leikkaamiseen, mutta ei ollut yllätys, että Euroopan parlamentin ehdotukset saivat voimakasta vastustusta etenkin joidenkin jäsenmaiden keskuudessa. Ennakko-odotukset huomioon ottaen mielestäni me eurooppalaisina voimme olla tyytyväisiä ja ylpeitä siitä, että olemme päässeet sopimukseen, joka tekee Euroopasta ensimmäisen mantereen, jolla on käytännön suunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, Torvalds huomauttaa.

Hiilibudjetti on yksi ilmastolain kohdista, joka vaati pisimmät neuvottelut ja josta Torvalds taisteli kovasti.

– Olen erittäin iloinen siitä, että hiilibudjetti, joka perustuu Pariisin sopimuksen mukaiseen EU:n jäljellä olevaan osuuteen hiilidioksidipäästöistä, on keskeinen osa hyväksyttyä ilmastolakia. Hiilibudjetti tarvitaan, jotta teollisuus ja yritykset voivat tehdä järkeviä pitkän aikavälin suunnitelmia. Se luo vakautta ja rohkeutta sijoittaa ilmaston kannalta oikeisiin kohteisiin. Ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii suuria investointeja, Torvalds muistuttaa.

Juuri hyväksytyllä ilmastolailla on heti näkyvä tilaisuus kannustaa muita maita vastaaviin sitoumuksiin. Jo huomenna, Pariisin sopimuksen viidentenä vuosipäivänä, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden järjestää ilmastohuippukokouksen 40 maailman johtajalle. Kokouksen aikana Bidenin odotetaan myös esittävän Yhdysvaltojen suunnitelman ilmastoneutraaliuteen. EU:n äskettäin hyväksytty lainsäädäntö siirtää maailman katseet seuraavaksi Yhdysvaltoihin.

EU:lla ei kuitenkaan ole paljon aikaa ottaa happea ja seurata muiden maiden mahdollisia tavoitteita. Hyväksytty ilmastolaki heijastuu nimittäin kaikkiin komission tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin, joiden odotetaan saapuvan Euroopan parlamenttiin tänä kesänä. Tätä seuraa tarkempi lainsäädäntötyö, joka perustuu ilmastolakiin.

Bergqvist haluaa sujuvamman lupamenettelyn kotimaiselle kalanviljelylle


Kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miten hallituksen tavoite kasvattaa kotimaisen kalan kulutusta tulisi varmistaa ja miten kotimaista kalanviljelyä voitaisiin edistää. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kansanedustajat Anders Norrback (RKP) ja Mikko Ollikainen (RKP).

Lue edellinen artikkeli

Blomqvist: Kilpailukyky ratkaisee teollisuuden tulevaisuuden


- Suomen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen on ensisijaisen tärkeätä metsäteollisuuden viimeaikaisten lakkauttamispäätösten valossa, sanoo Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

Lue seuraava artikkeli