Aloite 18 – Kaikkien palvelukotiasukkaiden saamien palvelujen pitäisi olla vähennyskelpoisia verotuksessa

22.05.2022 | Talouspolitiikka

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että kotitalousvähennystä laajennetaan entisestään ja että vähennyksen maksimisummaa nostetaan

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Kotitalousvähennyksellä on haluttu veronkevennyksen muodossa edistää työllisyyttä ja ehkäistä pimeän työvoiman käyttöä. Kotitalousvähennys koskee tavanomaista kotitaloustyötä, hoiva- ja hoitotyötä sekä asunnossa tai vapaa-ajanasunnossa tehtäviä kunnossapito- ja muutostöitä. Vähennyksen enimmäismäärä on ollut 2 250 euroa vuodessa ja enimmäiskorvausprosentti 40 prosenttia. Omavastuu on 100 euroa vuodessa.

Käytännössä kotitalousvähennys tarkoittaa sitä, että kokonaishinnasta saa vähentää 40 prosenttia työn osuudesta palveluja yritykseltä ostettaessa. Jos palkkaa suoraan työntekijän, vähennys on 15 % maksetusta palkasta sekä työnantajan maksamista palkan sivukuluista eli työantajan sairausvakuutusmaksusta, pakollisesta työeläkemaksusta sekä työtapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksusta.

RKP on koko hallituskauden tehnyt työtä kotitalousvähennyksen kehittämiseksi ja korvaussumman korottamiseksi. Hallitus teki RKP:n aloitteesta talousarvioriihessään syksyllä 2021 päätöksen öljylämmityksestä luopumisesta hyväksyttävän kotitalousvähennyksen korottamisesta vuosina 2022–2027 sekä kaksivuotisesta kokeilusta korotetusta kotitalousvähennyksestä koti-, hoito-. ja hoivapalveluista maksettavista korvauksista vuosina 2022–2023. Niiden enimmäiskorvaus nostettiin 3 500 euroon ja työkorvausprosentti nostettiin samalla 60 prosenttiin ja palkkakorvaus 30 prosenttiin. Tavoitteena on arvioida vähennyksen työllistävät vaikutukset, jotta seurauksista voidaan jälkikäteen tehdä erillinen analyysi.

Kotitalousvähennys koskee tuloverolain mukaan ainoastaan työtä ja palveluja, joista maksetaan arvonlisäveroa. Tämä tarkoittaa, ettei vähennystä voida soveltaa terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin, joiden myynti on arvonlisäverolain mukaan verotonta. Kotitalousvähennystä ei myöskään myönnetä, jos samaa palvelua varten on saanut jotain tukea esimerkiksi palvelusetelin muodossa.

Julkisen toimijan maksusta suorittama hoiva- ja hoitotyö on arvonlisäverotonta. Myös yksityisiä palveluja voi saada verottomina. Niistä päätettäessä lähdetään asiakkaan sosiaalihuollon tarpeista, jotka voivat tulla kyseeseen asiakkaan toimintakyvyn alennuttua iän tai sairauden johdosta. Yksityisen palveluntuottajan pitää lisäksi täyttää joitakin muita kriteereitä.

Aloitteentekijät esittävät, että kotitalousvähennyksen pitäisi koskea myös arvonlisäverotonta hoiva- ja hoitotyötä, kuten esimerkiksi palvelukodissa saatavia palveluja. Kotitalousvähennyksen soveltaminen arvonlisäverottomaan hoiva- ja hoitotyöhön merkitsisi kuitenkin kyseisille palveluille kaksinkertaista veroetua.

Aloitteentekijöiden toiveet on helppo ymmärtää. Palvelukotiasukkaiden kustannukset nousevat helposti erittäin korkeiksi. Kotitalousvähennyksen hakeminen edellyttää kuitenkin tänään melkoista byrokratiaa, eikä se välttämättä ole tarkoituksenmukaisin tapa käsitellä kustannuksia. Vähennyshän tarkoittaa myös, että kustannukset on ensin maksettava ja niistä saadaan korvaus jälkikäteen. On kuitenkin tärkeää, että seuraamme tilannetta aktiivisesti myös tässä asiassa ja huolehdimme siitä, etteivät palvelukotiasukkaiden kustannukset nouse kohtuuttoman korkeiksi.

RKP:stä on hyvä, jos kotitalousvähennystä laajennetaan entisestään ja että vähennyksen enimmäismäärää korotetaan.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

Tämä selostus katsotaan vastaukseksi aloitteeseen.

Aloite

Verohallinnon mukaan kotitalousvähennystä koskevat seuraavat säännöt:

Hoiva- ja hoitotyötä ovat esimerkiksi lasten, vanhusten ja vammaisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito. Näistä töistä saa kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennystä ei saa esimerkiksi sellaisesta hoiva- ja hoitotyöstä, jota terveydenhoitopalvelut tekevät arvonlisäverottomasti.

Asukkaat maksavat saamistaan palveluista omistaessaan tai vuokratessaan palveluasunnon.

Heillä on oikeus vähentää verotuksessa palveluistaan maksamia maksuja, mutta vähennysoikeus koskee vain pientä osaa palveluista.

Tämä aloite koskee muun muassa turvarannekkeita, joilla voi tavoittaa henkilökunnan, mutta myös muita arvonlisäverottomia palveluja. Summa nousee lähes 2 000 euroon vuodessa. Mikäli ”puhelu” lisäksi johtaa ”kotikäyntiin”, siitä laskutetaan tuntikorvaus.

Katsomme, että koko turvarannekemaksu ja kaikki muut palvelut tulee huomioida palveluina verotuksessa ja siten voida tulla hyväksytyiksi kotitalousvähennyksenä.