Aloite 15 – Naisten eläkkeitä on kehitettävä

22.05.2022 | Eläkkeet, Sosiaaliturva, Tasa-arvo ja feminismi, Tasa-arvo ja syrjintä, Työympäristö

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että yhteiskunta olisi tasa-arvoinen muun muassa työilmapiiriltään sekä työmarkkinoiden palkkojen ja työehtojen suhteen, jotta naisten ja miesten eläkkeet kehittyisivät yhdenvertaisesti.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen pienempiä kuin miesten eläkkeet. Erot ovat itse asiassa suuremmat eläkkeissä kuin sukupuolten väliset palkkaerot. Pientä eläkettä saavia naisia on lisäksi enemmän kuin miehiä. Suurimmat syyt miesten korkeampiin eläkkeisiin löytyvät miesten pidemmistä työurista ja korkeammasta palkkatasosta. Työmarkkinoilla on myös rakenteellisia eroavuuksia, jotka vaikuttavat palkkaeroihin ja siten myös työeläkkeisiin. Työmarkkinamme ovat vahvasti sukupuolisegregoituneet. Suomi kuuluu myös EU:n tasolla vahvimmin segregoituneisiin maihin. Toinen rakenteellinen ero selittyy aloilla, joilla valtaosa henkilökunnasta on perinteisesti naisia. Lisäksi perhevapaisiin käytetty aika vaikuttaa tuleviin eläkkeisiin. Aloitteentekijä kiinnittää siis huomiota aidosti ongelmalliseen tosiasiaan. Sukupuolten välisen eläkekuilun vähentäminen edellyttää monia erilaisia ja kattavia toimenpiteitä.

Hallitus on tällä hallituskaudella ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kaikki tasa-arvotoimenpiteet on kerätty hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan. Ohjelma käsittää kaiken kaikkiaan noin viisikymmentä toimenpidettä, jotka koskevat myös työelämää ja taloudellista tasa-arvoa. Hallitus on hallituskaudella lisäksi laatinut yhteistyössä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kanssa uuden samapalkkaisuusohjelman vuosille 2020–2023. Ohjelma sisältää monia toimenpiteitä sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämiseksi. Ohjelmassa paneudutaan sekä palkka- että sopimuspolitiikkaan, palkkajärjestelmien ja palkkatietoisuuden parantamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen ja segregaation purkamiseen. Esimerkiksi THL on syksyllä 2021 käynnistänyt kehityshankkeen, jonka tavoitteena on lieventää työelämän sukupuolisegregaatiota.

Kuten aloitteentekijät toteavat, työpaikoillamme tarvitaan tasa-arvoa koskevaa asennemuutosta. Naiset jäävät jälkeen sekä palkkakehityksessä että eläkekertymässä perhevapaiden yhteydessä, koska naiset edelleen käyttävät suurimman osan vapaista. Etenkin hoitovapaa-aika, jona vapaalla oleva nostaa kotihoidon tukea, vaikuttaa kielteisesti eläkekertymään. Hallituksen perhevapaauudistuksella pyritään löytämään ratkaisu tähän ongelmaan. Eduskunnan joulukuussa hyväksymä uudistus, joka astuu voimaan 1. elokuuta 2022 edistää perheen perhevapaiden jakamista tasapuolisemmin. Uudistuksen myötä edellytetään, että myös toinen vanhempi, useimmiten isä, käyttää nykyistä suuremman osuuden perhevapaista. Kyse on perhevapaauudistuksen ansiosta nyt käynnistyvästä hitaasta perheiden ja työnantajien asennemuutoksesta. Perhevapaauudistuksen voidaan olettaa vaikuttavan myönteisesti naisten eläkekertymään.

Perhevapaiden epäsuhtaisen käytön lisäksi myös lasten hoitovastuun ja kotitöiden jakautuminen vaikuttaa palkkaeroihin. Useimmiten naiset edelleen kantavat suurimman vastuun, mikä näkyy esimerkiksi poissaoloina töistä lasten sairastumisen johdosta, naisten osuudessa osa-aikatyöntekijöistä tai vähäisempinä ylitöinä. Kaikki nämä osatekijät saattavat epäsuorasti vaikuttaa etenemiseen työuralla, ja näkyvät myös omaishoitajien sukupuolijakaumassa.
Naiset kohtaavat työelämässä syrjintää huomattavasti enemmän kuin miehet. Sukupuoli ei ole aina ainoa syy, vaan kyse voi olla myös iästä, uskonnosta, kielestä tai vammaisuudesta tai kaikkien näiden osatekijöiden yhdistelmästä. Yksi keskeinen ongelma on myös raskaus- ja perhevapaasyrjintä, johon myös kiinnitetään huomiota sekä hallitusohjelmassa että tasa-arvo-ohjelmassa. Se on yleisin syy yhteydenottoon Tasa-arvovaltuutettuun.

Vaikka Suomi kuuluukin maailmanmittakaavassa kaikkein tasa-arvoisimpiin maihin, meillä on edelleen paljon parannettavaa. Lisätoimenpiteitä tarvitaan siis kipeästi. Ruotsalainen kansanpuolue jatkaa työtään tasa-arvon edistämiseksi työ- ja perhe-elämässä sekä palkka- ja eläkekehityksessä.

Aloitteentekijät kiinnittävät huomiota myös tarpeeseen tehostaa tiedottamista eläkeläisten erilaisista eduista. Eläkeläiset voivat saada alennuksia esimerkiksi julkisessa liikenteessä tai pääsylippu- tai palveluostoissa. Alennusten suuruus vaihtelee ja niiden saaminen saattaa edellyttää työeläkekortin, eläkeläisten Kela-kortin tai 65-vuoden iän todentavan henkilöllisyystodistuksen näyttämistä. Eläkeläisetujen myöntäjät markkinoivat itse etujaan ja Ruotsalainen kansanpuolue kannustaa niitä lisäämään tiedotustaan eduista ja alennuksista, joihin eläkeläiset ovat oikeutettuja.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

• että yhteiskunta olisi tasa-arvoinen muun muassa työilmapiiriltään sekä työmarkkinoiden palkkojen ja työehtojen suhteen, jotta naisten ja miesten eläkkeet kehittyisivät yhdenvertaisesti.

Aloite

Naisten eläkkeet ovat tilastojen mukaan Suomessa miesten eläkkeitä alhaisemmat. Muun muassa Kauniainen kuuluu Suomessa kuntiin, joissa miesten ja naisten eläkkeet eroavat eniten toisistaan, miesten eduksi. Syyt eroihin eläkkeissä johtuvat muun muassa naisten lyhyemmistä työurista, koska naiset ovat useammin pidempään perhevapailla kuin miehet. Lisäksi naisilla yleensä edelleen on pienempi palkka kuin miehillä, koska palkkataso on alhaisempi monilla naisvaltaisilla aloilla.

Koska eläkeindeksi on alhainen ja inflaatiota pienempi, eläkkeiden ostovoima heikkenee. Ja koska naiset tilastollisesti elävät miehiä pidempään, etenkin naisten ostovoima vähenee entisestään iän karttuessa. Monet ikäihmiset eivät myöskään välttämättä halua hakea etuja Kansaneläkelaitokselta, eikä etujen indeksointi ole myöskään riittävä.

Tavoite on tehdä yhdenvertaisempaa perhepolitiikkaa, joka huomioi myös naisten toimeentulomahdollisuudet heidän ikääntyessään.