Aloite 21 – Koulukiusaamiseen on puututtava entistä voimallisemmin!

22.05.2022 | Kiusaaminen, Koulutus, Peruskoulu

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että viranomaiselle Suomessa annetaan vastuu valvoa, miten koulujuen ylläpitäjät täyttävät lakisääteiset tehtävänsä koskien oppilaiden oikeutta turvalliseen kouluympäristöön ja yhdenvertaiseen kiusamisenvastaiseen työhön.
• että resurssit kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi turvataan
• että ohjaavan sekä tukevan henkilöstön, kuten kuraattoreiden ja koulupsykologien, saatavuus turvataan uusilla hyvinvointialueilla.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Kaikilla lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen opetukseen turvallisessa oppimisympäristössä. Ruotsalainen kansanpuolue katsoo, että kiusaamisen kitkemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen ja että kiusaamistapausten on aina johdettava toimenpiteisiin.

Kiusaaminen on vakava ilmiö, joka pahimmassa tapauksessa voi jättää elämänikäisiä henkisiä ja jopa fyysisiä traumoja. Kiusaamisen muotoja on paljon uhkaavista kommenteista ja eristämisestä loukkauksiin tai väkivaltaan. Kiusaaminen voi tapahtua sekä vapaa-aikana että koulussa. Se voi tapahtua kasvokkain, mutta yhä useammissa tapauksissa on siirrytty verkkokiusaamiseen erilaisten pikaviestisovellusten tai sosiaalisen median välityksellä. Olennaisinta kaikessa kiusaamisessa on, miten kiusattu kokee tilanteen ja miten hän voi.

Kiusaamiseen saattaa sen monimuotoisuuden johdosta olla haasteellista puuttua. Sitäkin tärkeämpää on siksi, että kouluissa, kunnissa ja kodeissa on riittävästi resursseja ja menetelmiä käytettävänään kiusaamisen paljastuessa. Opetuksen järjestäjän on taattava kaikille turvallinen oppimisympäristö.

Hallitus esitteli tammikuussa 2021 toimintasuunnitelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisestä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Suunnitelmassa on monia erilaisia toimenpiteitä, miten kiusaamiseen voidaan puuttua. Toimenpidesuunnitelman lisäksi eduskunta on helmikuussa 2022 hyväksynyt lain (RP 127/2021) tavoitteena antaa tehokkaampia toimenpiteitä kouluissa esiintyvän kiusaamisen ja väkivallan tukahduttamiseksi. Uuden lain mukaan toisen asteen opettajat ja rehtorit ovat velvollisia ilmoittamaan koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä sen kohteeksi joutuneen että sen harjoittamisesta epäillyn huoltajille. Tämä määräys on ollut perusopetuslaissa vuodesta 2013.

Ensisijaisesti koulu, koti ja asianosaiset pyrkivät keskenään ratkaisemaan kiusaamistapaukset. Vakavissa tapauksissa myös poliisi osallistetaan prosessiin. Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta, mutta myös sitä nuoremmilla henkilöillä on vahingonkorvausvastuu, jos kiusaaja on esimerkiksi rikkonut kiusatun omaisuutta. Muita kiusaamistapauksissa mahdollisesti kyseeseen tulevia rikosnimikkeitä ovat kunnianloukkaus, laiton uhkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja väkivalta. Rikoksesta riippuen saatetaan edellyttää, että kantaja eli uhri tekee rikosilmoituksen. Esimerkiksi väkivalta puolestaan on virallisen syytelain alainen rikos, mikä aina edellyttää poliisitutkintaa. Suuri osa kiusaamistapauksissa mahdollisesti ajankohtaisista rikosnimikkeistä kuuluu siis jo nykyisin rikoslain alaisuuteen.

Ruotsalainen kansanpuolue pitää tärkeänä lisäresurssien suuntaamista kaikenlaista kiusaamista ehkäisevään työhön. Uusien hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa on myös tärkeää, että kuraattoreiden ja koulupsykologien saatavuus turvataan, jotta sekä kiusattu että kiusaaja voivat hakea apua matalalla kynnyksellä. On tärkeää, että koulujen ja oppilashuollon välinen yhteistyö on toimivaa ja että oppilas- ja opiskelijahuoltoa on tarjolla koulussa.

Opetuksen järjestäjät vastaavat Suomessa lain noudattamisesta. Kuten aloitteentekijät kirjoittavat, millään viranomaisella ei ole tällä hetkellä Suomessa valvontavastuusta koulujen lakisääteisten tehtävien suorittamisesta. Ruotsalainen kansanpuolue päätti siksi puoluekokouksessaan vuonna 2021, että Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä sen eteen, että aluehallintovirastojen valtuuksia laajennetaan siten, että ne voivat itsenäisesti valvoa perusopetusta kunnissa (aloite 21/2021).

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen:

• että jollekin viranomaiselle Suomessa annetaan vastuu valvoa, miten koulut täyttävät lakisääteiset tehtävänsä
• että resurssit kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi turvataan
• että kuraattoreiden ja koulupsykologien saatavuus turvataan uusilla hyvinvointialueilla.

Aloite

Tuoreimmasta kouluterveyskyselystä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021) ilmenee, että koulukiusaaminen on lisääntynyt etenkin peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Kuusi prosenttia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista vastasi kokeneensa koulukiusaamista vähintään kerran viikossa vastaavan luvun oltua 5,5 prosenttia kaksi vuotta sitten. Luvut ovat hälyttäviä etenkin sitä ajatellen, että koulukiusaamisen suunta on ollut aiempina vuosina laskeva. Tämä on selkeä osoitus siitä, että yhteiskunnan on puututtava tiukemmalla otteella koulukiusaamiseen. Yhdenkään oppilaan ei pidä joutua pelkäämään kouluun menemistä.

Opetuksen järjestäjä vastaa itse Suomessa lain ja opetussuunnitelman noudattamisesta. Kiusaamista ehkäisevä työ ja tavat puuttua kiusaamistapauksiin ovat siis erilaisia eri kouluissa ja kunnissa. Kouluterveyskyselystä ilmenee myös, että kiusaamisessa on vaihteluja eri koulujen ja kuntien välillä. Jotta kouluilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet ehkäistä kiusaamista, Suomeen tarvitaan kansallinen kiusaamista ehkäisevä ja kiusaamiseen puuttumisen järjestelmä.

Mikään viranomainen ei voi nykyjärjestelmän mukaan oma-aloitteisesti tarkastaa täyttääkö koulu lakisääteiset tehtävänsä kaikille turvallisesta kouluarjesta. Kaikissa muissa Pohjoismaissa tällainen viranomainen sitä vastoin on. Aluehallintovirasto voi nykyjärjestelmän mukaan ryhtyä toimenpiteisiin sille jätettävien valitusten perusteella. Vastuu puuttumisesta on siis oppilailla ja opiskelijoilla sekä heidän vanhemmillaan. Tilanne on uskomattoman epäoikeudenmukainen, eikä ennaltaehkäisevään puuttumiseen ole mitään mahdollisuuksia.

Voidaksemme aidosti puuttua kiusaamiseen, meidän on alettava pitää kiusaamista rikoksena, mitä se tosiasiassa on. Kiusaaminen on vakava rikos ja vaatii oman rikosnimikkeen rikoslakiin. Erityinen rikosnimike rikoslaissa antaisi muun muassa lasten ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille paremmat mahdollisuudet – mutta myös velvollisuudet – puuttua kouluväkivaltaan. Koulukiusaamiseksi nimittämämme väkivalta täyttää henkisen ja fyysisen väkivallan tunnusmerkit. Siksi meidän on myös voitava puhua kiusaamisesta sen oikeilla nimikkeillä. Rikoslain mukainen rikosnimike korostaisi tätä. Hallituksen toimenpideohjelma koulukiusaamisen ehkäisemisestä ei ole riittävä.

Perusopetuslaissa säädetään, että jokaisella lapsella on oltava oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ei ole tänään. Kiusaaminen tekee arjesta helvetin kiusaamisen kohteiksi joutuville, ja jättää elämänikäisiä traumoja. Kiusaamisella on myös kielteinen vaikutus oppimiseen. Meidän on siksi ryhdyttävä tositoimiin kiusaamisen kitkemiseksi. Siitä on hyötyä koko yhteiskunnalle.

Nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa siksi, että Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä sen eteen: