Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että EU:n tasolla kriminalisoidaan vihapuhe ja kohdennettu häirintä.
- että EU:n tasolla huolehditaan siitä, että sosiaalisen median alustat ovat vastuussa vihapuheen ja uhkailujen levittämisestä alustoillaan.
- että tietoisuutta rasismista ja vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta lisätään määrätietoisesti.
- että ryhdytään toimiin rikosten uhrien tukipalvelujen parantamiseksi.
- että selvitetään, pitäisikö sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu mainita erikseen rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevissa säännöksissä.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Aloite käsittelee erittäin ajankohtaista aihetta, johon RKP suhtautuu erittäin vakavasti ja jota se on käsitellyt useissa aloitteissa viime vuosina. Kohdennettuun häirintään ja kaikenlaiseen uhkailuun on suhtauduttava hyvin vakavasti. Koko yhteiskuntajärjestyksemme perustuu siihen, että viranomaiset ja tuomioistuimet voivat toimia vapaasti ilman pelkoa kohdistetusta häirinnästä sekä siihen, että poliitikot uskaltavat ilmaista mielipiteensä ja toimittajat tutkia arkaluonteisiakin aiheita. Vastustamme kaikenlaista rasismia ja vihaa muita ihmisiä kohtaan.
Kuten aloitteentekijä ansiokkaasti huomauttaa, RKP on työskennellyt näiden asioiden parissa aktiivisesti kansallisella tasolla ja myös hallitus on tiedonannossaan ottanut kantaa tasa-arvoisen kohtelun, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta vihapuheen ja vihan lopettamiseksi.
Sukupuoli on viime hallituskaudella otettu rikoslaissa tuomion koventamisen perustaksi silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla. Hallituksen esityksessä HE 7/2021 laiksi rikoslain muuttamisesta selvitettiin sukupuolen mainitseminen yhtenä vaihtoehtoisena toimintatapana, kun kyseessä on kiihottaminen kansaryhmää vastaan. Sitä ei kuitenkaan toteutettu.
RKP työskentelee jo aktiivisesti varmistaakseen riittävät resurssit poliisille, syyttäjälle ja oikeuslaitokselle. Tämä mainitaan useissa puolueen poliittisissa ohjelmissa ja vaaliohjelmissa.
Arjen rasismin ja yhteiskunnassa ilmenevän loukkaavan kielenkäytön lisäksi on myös syytä nostaa esiin tilanne verkossa. Eri foorumit ja sovellukset palkitsevat kielenkäyttöä, joka on toisia kiihottavaa ja satuttavaa ja synnyttää siten reaktioita. Se on kieltä, jota ei missään olosuhteissa tule hyväksyä. Meidän on löydettävä uusia tapoja lopettaa viha verkossa.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että EU:n tasolla kriminalisoidaan vihapuhe ja kohdennettu häirintä.
- että EU:n tasolla huolehditaan siitä, että sosiaalisen median alustat ovat vastuussa vihapuheen ja uhkailujen levittämisestä alustoillaan.
- että tietoisuutta rasismista ja vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta lisätään määrätietoisesti.
- että ryhdytään toimiin rikosten uhrien tukipalvelujen parantamiseksi.
- että selvitetään, pitäisikö sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu mainita erikseen rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevissa säännöksissä.
Aloite 16 – Vihapuhe on saatava loppumaan
Vihapuhe rajoittaa ilmaisunvapautta, mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun ja harjoittaa politiikkaa. Naiset ja vähemmistöt ovat erityisen haavoittuvia. Viime vuosina myös esimerkiksi virkamiehet, toimittajat, kansalaisaktivistit, poliisit, syyttäjät, tuomarit ja poliitikot ovat joutuneet häirinnän kohteeksi. Jos haluamme, että Suomi on demokraattinen yhteiskunta, jossa ihmisoikeudet koskevat kaikkia, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia vihan vähentämiseksi.
Vihan ja häirinnän kohdistaminen ryhmänä yhtä henkilöä kohtaan (maalittaminen) on kasvava ilmiö, eikä sitä voida estää riittävän tehokkaasti nykylainsäädännöllä. Julkinen keskustelu vaikuttaa siihen ja ilmiö vahingoittaa oikeusvaltiota. Oikeusministeriö on tehnyt esityksen uhrin hiljentämiseen pyrkivän kohdennetun ja järjestelmällisen häirinnän kriminalisoimiseksi.
Poliisikorkeakoulun selvityksen mukaan viharikokset ovat lisääntyneet Suomessa 22 prosenttia vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa eli 74,7 prosenttia näistä epäiltyjä viharikoksia koskevista rikosilmoituksista oli rasistisia. Harva tapaus eteni syytteeseen, ja usein tällaiset rikokset jäävät ilmoittamatta.
Vuonna 2022 YK:n naisten syrjinnänvastainen komitea CEDAW kehotti Suomea kriminalisoimaan seksistisen, naisvihaan ja muun sukupuoleen perustuvan vihapuheen, mukaan lukien maahanmuuttajataustaisiin ja vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuva vihapuhe. Komitea seuraa nyt vihapuheen kriminalisointia koskevan suosituksen käsittelyä, ja Suomen on raportoitava suosituksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa.
Rasismia koskevassa tiedonannossaan hallitus on myös sitoutunut vaalimaan sananvapautta. Rasistiset, naisvihaiset, homofobiset, transfobiset, islamofobiset tai antisemitistiset ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin. Vihapuhe on usein sidottu sukupuoleen ja kulkee käsi kädessä rasismin kanssa.
Päätösehdotus
RKP:n naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi
- että vihapuhe ja kohdennettu häirintä EU:n tasolla kriminalisoidaan.
- että Internetin palveluntarjoajien vastuuta lisätään.
- että selvitetään, pitäisikö sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu mainita nimenomaisesti rikoslain 10 § 11 luvussa (kiihottaminen kansanryhmää vastaan).
- että rikosten uhrien tukipalvelujen parantamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin oikeusministeriön vihapuhetta koskevan selvityksen mukaisesti: ”Että puututtaisiin konkreettisesti: Seurantaselvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin” (2022).
- että varmistetaan riittävät resurssit poliisille, syyttäjälle ja oikeuslaitokselle.
- että tietoa rasismista ja vihapuheesta vähemmistöjä kohtaan tietoisesti lisätään.
Aloitteen tekijä/tekijät
Svenska Kvinnoförbundet, RKP:n naisjärjestö
Anita Westerholm, puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, pääsihteeri
