Aloite 14 – Imetysmyönteinen työelämä

16.06.2024 | Tasa-arvo ja feminismi, Tasa-arvo ja syrjintä, Työ

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen hyväksi

• että Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjetön ILOn yleissopimuksen nro 183 äitiyssuojelusta.
• että kaikki hyvinvointialueet, kunnat ja muut julkiset työnantajat päättävät olla imetysmyönteisiä työpaikkoja.
• että myös yksityiset työnantajat antavat työntekijöilleen avoimesti mahdollisuuden imettää tai pumpata rintamaitoa työpäivän aikana.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

RKP yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että on tärkeää helpottaa vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, erityisesti uuden perhevapaauudistuksen valossa. Tunnustamme imetyksen positiiviset vaikutukset sekä lasten että vanhempien terveyteen sekä sen työnantajille tuomat hyödyt poissaolojen vähenemisenä ja työympäristön vahvistamisena.

RKP tukee aloitetta, jonka mukaan Suomen tulee ratifioida kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimus äitiyssuojelusta, yleissopimus nro 183. Liittymällä sopimukseen Suomi sitoutuu luomaan lainsäädäntöä, joka suojelee ja edistää imettävien vanhempien oikeuksia työpaikalla, mm. oikeus imetystaukoihin.

RKP uskoo, että julkisten työnantajien, myös hyvinvointialueiden, tulisi olla edelläkävijöitä osallistavan ja tukevan työympäristön luomisessa imettäville vanhemmille. Kannustamme kaikkia hyvinvointialueita ja julkisia instituutioita omaksumaan linjauksia, jotka tukevat imetystä työpaikalla. Tämä sisältää sopivien tilojen järjestämisen imetystä tai pumppausta varten sekä joustavien taukojen järjestämisen.

Vaikka emme voi suoraan säätää yksityisten yritysten sisäisestä politiikasta, voimme erilaisten kannustimien ja tiedotuskampanjoiden avulla kannustaa yksityisiä työnantajia omaksumaan imetysmyönteisemmän asenteen. Ehdotamme, että hallitus kehittää ohjelmia, joilla tunnustetaan ja tuodaan esiin imettäviä työntekijöitään aktiivisesti tukevia yrityksiä, mikä voi toimia motivaationa muille työnantajille seurata esimerkkiä.

Näiden toimenpiteiden toteuttamisen helpottamiseksi RKP ehdottaa, että työnantajille annetaan ohjeet ja parhaat käytänteet imetysmyönteisten työpaikkojen luomiseksi. Tämä voi sisältää esimerkkejä työpaikkojen ja työolojen järjestämisestä aina fyysisistä tiloista joustavaan työnsuunnitteluun ja etätyöskentelyyn.

RKP sitoutuu toimimaan eduskunnassa, hallituksessa ja paikallistasolla sen varmistamiseksi, että Suomeen syntyy imetysmyönteinen työelämä. Uskomme, että nämä toimet eivät hyödytä vain perheitä ja lapsia, vaan myös edistävät myönteistä työympäristöä ja vahvistavat Suomen imagoa perheystävällisenä yhteiskuntana.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

• että Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjetön ILOn yleissopimuksen nro 183 äitiyssuojelusta.
• että kaikki hyvinvointialueet, kunnat ja muut julkiset työnantajat päättävät olla imetysmyönteisiä työpaikkoja.
• että myös yksityiset työnantajat antavat työntekijöilleen avoimesti mahdollisuuden imettää tai pumpata rintamaitoa työpäivän aikana.

Aloite 14 – Imetysmyönteinen työelämä

Pohjanmaan hyvinvointialue on Suomen hyvinvointialueista ensimmäinen, joka sallii imetyksen työaikana. Syksyllä 2023 hyvinvointialueen henkilöstöjaosto päätti, että Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijät saavat imettää tai pumpata rintamaitoa työaikana. Päätöksen toivotaan kannustavan vanhempia jakamaan perhevapaansa tasapuolisesti imettämistä vaarantamatta. Imetysmahdollisuus tukee sukupuolten tasa-arvoa ja toisen vanhemman roolia lapsen elämässä perheissä, joissa lasta imetetään.

Imetykseen myönteisesti suhtautuva työelämä on ajankohtainen teema Suomessa reilu vuosi sitten voimaan tulleen uuden perhevapaauudistuksen ja äitien varhaisemman työelämään palaamisen myötä. Imetystauot ovat tapa helpottaa lastaan imettävien äitien tilannetta.

Imetys tai pumppaus pitää maidon määrän vauvalle riittävällä tasolla ja ehkäisee maitorauhasten tukkeutumista ja rintatulehduksia, jotka puolestaan ​​aiheuttavat poissaoloa työstä. Imetykseen myönteisesti suhtautuvassa työpaikassa toinen vanhempi voi hoitaa lasta kotona ja imetys voi jatkua, vaikka imettävä vanhempi palaa töihin. Mahdollisuus imettää tai pumpata rintamaitoa työpäivän aikana on tapa tukea ansiotyössä olevia vanhempia ja mahdollistaa työelämän ja perheen yhteensovittaminen.

Sen lisäksi, että imettäminen tuo mukanaan monia terveyshyötyjä sekä lapselle että imettävälle vanhemmalle, myös työnantaja hyötyy imetyksen jatkamisesta. Yksi konkreettinen esimerkki on imetyksen tarjoama infektiosuoja – rintaruokitut lapset sairastuvat harvemmin ja paranevat myös nopeammin. Tämä vähentää sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaa poissaoloa työstä ja siitä aiheutuvaa ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Lisäksi imetysmyönteisyys vähentää tutkimusten mukaan poissaolojen lisäksi työterveyshuollon tarvetta jopa kolmanneksella.

Suomessa on oletettu, että työnantajien ei tarvitse tarjota imetystaukoja, koska äidit ovat aiemmin käyttäneet suurimman osan perhevapaista. Uusi perhevapaauudistus tähtää siihen, että vanhemmat jakavat perhevapaansa tasaisesti, mikä johtaa siihen, että yhä useammat imettävät äidit palaavat töihin. Maissa, joissa äidit palaavat töihin huomattavasti aikaisemmin, lakisääteiset imetystauot ovat jo yleisiä. Esimerkiksi Norjassa on laissa säädetty siitä, että vanhempi, jolla on alle vuoden ikäinen lapsi, saa imettää työaikana.

Suomi ei ole vielä ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusta äitien suojelusta. Sen mukaan imettävillä vanhemmilla tulee olla oikeus yhteen tai useampaan imetystaukoon työpäivän aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee imetyksen edistämisohjelmassaan (Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022), että Suomi hyväksyisi yleissopimuksen.

Imetystaukoja voidaan järjestää eri tavoin työpaikan ja työn luonteen mukaan. Hiljainen tila, jossa voi imettää tai pumpata rintamaitoa ja säilyttää sitä jääkaapissa päiväsaikaan, on tärkeä, jotta imetystauot olisivat sujuvia. Työpäivän aikana lapsen kanssa kotona oleva vanhempi voi tuoda lapsen äidin työpaikalle imettämään esimerkiksi lounastauolla.

Imetysmyönteisyyden kustannukset eivät ole suuret. Imetystä käytännössä työpaikalla tukevat muutokset sisältävät usein hiljaisen tilan tarjoamisen maidon pumppaamiseen tai imetykseen. Jos työtä ei tehdä kiinteällä työpaikalla, joustavat työajat, etätyö tai yksilöllinen taukojen suunnittelu, imetys tai pumppaus ovat mahdollisia.

Imetysmyönteisyys on houkutteleva vetovoimatekijä tulevaisuuden työelämässä. Tutkimusten mukaan siihen kuuluu miellyttävä tila imettämiseen tai rintamaidon pumppaamiseen ja se luo positiivista mielikuvaa työnantajasta ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Imetyksen jatkamista tukeva työkulttuuri pitää myös työntekijät töissä.