Puoluekokouksen päätös
Yhteinen vastaus ja päätös aloitteisiin Aloite 42 – Sosiaalihuoltojärjestelmän päivittäminen kattamaan itsensä työllistäjät ja Aloite 43 – Tukea kulttuurille
RKP toimii sen hyväksi, että
- päivitetään freelancereita koskeva lainsäädäntö, jotta voidaan varmistaa toimiva sosiaaliturva myös kulttuurialalle
- vahvistetaan TE-toimistojen tietämystä kulttuurityön erityispiirteistä.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Koronavuodet olivat haastavia monelle sektorille. Kulttuuriala oli kuitenkin yksi niistä aloista, jotka kärsivät pandemian aikana eniten. Pandemian aikana monen ihmisen toimeentulo joutui koetukselle pitkien työttömyyskausien vuoksi.
Kulttuuriala työllistää esimerkiksi yrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita ja stipendiaatteja. Tilastokeskuksen (2021) mukaan lähes kolmannes (28 prosenttia) työskenteli yrittäjänä kulttuurialalla, kun vastaava luku muilla aloilla oli 13 prosenttia. Myös osa-aikatyö oli yleisempää kulttuurialalla (24 prosenttia) kuin muilla aloilla (16 prosenttia).
Kulttuurityöntekijät voivat toimia monessa hankkeessa samanaikaisesti tai olla eri hankkeiden välillä työttömänä. Nykyinen sosiaaliturvamallimme ei tunnista tätä työllisyyden muotoa, missä palkka voi tulla useista eri lähteistä ja työttömyysjaksot rytmittävät työntekoa. TE-toimistoissa ei ole myöskään riittävästi tietoa ja osaamista kulttuurialan työntekijöistä ja vastaavilla aloilla tehtävästä työstä tai näiden alojen erilaisista työsuhteista ja -muodoista. Sosiaaliturvan vahvistamiseksi esimerkiksi kulttuurialalla freelancereita koskevaa lainsäädäntöä tulee päivittää ja TE-palveluiden osaamista vahvistaa.
On myös tärkeää, että opimme pandemian aikana toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista yhteiskunnan eri aloihin.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- päivitetään freelancereita koskeva lainsäädäntö, jotta voidaan varmistaa toimiva sosiaaliturva myös kulttuurialalle
- vahvistetaan TE-toimistojen tietämystä kulttuurityön erityispiirteistä.
Aloite 42 – Sosiaalihuoltojärjestelmän päivittäminen kattamaan itsensä työllistäjät
Meidän tulee vahvistaa freelance-työntekijöiden asemaa sosiaaliturvan alalla. Ei vain taide- ja kulttuuriala, vaan myös mm. urheilutoiminta toimii suurelta osin freelancereiden voimin. Työ on lyhytaikeista, osa-aikaista tai projektiluontoista. Taidekoulutuksissa opiskelijat koulutetaan yrittäjiksi, sillä se on todennäköisin urakehitys. On tärkeää ymmärtää, että yrittäjyys ei useinkaan ole valinta ryhtyä yrittäjäksi, vaan ainoa tapa toimia alalla. Suomalainen kulttuurikenttä tukeutuu pitkälti näihin ammattilaisiin, joita on enemmän täällä meillä Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Valtion rahoittamissa taideoppilaitoksissa työskentelee myös lukuisia toiminnalle tärkeitä freelancereita, ja trendi näyttää olevan se, että freelancereita on jatkossa yhä enemmän ja vakituisia työntekijöitä yhä vähemmän.
Valitettavasti on käynyt ilmi, että monet itsensä työllistäjät jäävät tosipaikan tullen sosiaaliturvan ulkopuolelle, mikä kävi hyvin ilmi koronapandemian aikana. Työttömyyskassan, Kelan ja TE-palveluiden lähtökohtana ovat kiinteäpalkkaiset työsuhteet. Monista eri tulonlähteistä koostuva työelämä ei kuulu siihen yhtälöön. Kuten sanottua, tämä ei koske vain kulttuurialaa, vaan yhä enemmän myös muita aloja kuten mm. urheilua, missä valmentajat ja muut työntekijät työskentelevät useissa eri tehtävissä, jotka yhdessä muodostavat yhden kokopäivätyön. Koska maamme nuoret tarvitsevat nyt kipeästi panostuksia hyvinvointiin, on tärkeää huomata, että kulttuuria ja urheilua harjoitetaan suurelta osin nuorten kanssa ja keskuudessa.
Aloitteen päätösehdotus
Uudistetaan sosiaalihuoltojärjestelmää niin, että kattaa myös itsensä työllistäjät alasta ja tehtävästä riippumatta.
Aloitteentekijä
Fredrik Waselius SFP i Grankulla
Satu Roberg SFP i Helsingfors
Aloite 43 – Tukea kulttuurille
Ruotsin kulttuuripolitiikkaa käsittelevä kirjoitus voidaan siirtää Suomen oloihin: Millaisen maan poliitikot haluavat? Koska meiltä puuttuu poliittista tahtoa ilmaista itseämme kulttuurin kautta, maa menettää kulttuurin esiin nostamia luovia ideoita ja elämää. Sellaisenko maan me haluamme? (Göteborgsposten, Mark Isitt, 18. maaliskuuta 2023)
Pandemian aikana näyttelijöiden, muusikoiden ja muiden ei-vakituisessa työsuhteessa olevien kulttuurityöntekijöiden taloudellinen epävarmuus korostui. Jo pandemian ensimmäisenä vuonna 2020 kulttuurialojen työllisyyskehitys oli heikkoa. Työllisyys laski edellisestä vuodesta noin 5,6 prosenttia. Päätoimisesti kulttuuriammateissa työskentelevien työllisyys heikkeni noin 2,6 prosenttia, muissa kulttuuriteollisuuden ammateissa työllisyys laski noin 13 prosenttia (Stat.fi). Vuonna 2021 monet toimijat tarjosivat kulttuuria digitaalisesti, video- tai suoratoistopalveluiden kautta. Karkeasti sanottuna joka kolmas yleisökokemus (TINFO 2022) tapahtui digitaalisesti kotoa käsin. Valtaosa digitaalisesti tarjotusta kulttuurista oli ilmaista, esimerkiksi 89 prosenttia suoratoistopalvelun kautta esitetyistä teatteriesityksistä. Ne eivät siis tuottaneet kulttuurityöntekijöille minkäänlaisia tuloja.
Vaikka valtio, kunta ja rahastot panostivat erilaisiin tukimuotoihin, tuki ei saavuttanut kaikkia, eikä se riittänyt kompensoimaan usean vuoden tulonmenetystä. Pandemia jatkuu edelleen, mutta kulttuurielämä on avautunut jälleen. Yleisömäärät eivät ole vieläkään palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle, ja joistakin digitaalisista esitysmuodoista on tullut pysyviä. Kohtuuhintaisista tiloista taiteen luomiseen ja esittämiseen on pulaa kaikkialla Suomessa. Kuntien tärkeä rooli paikallisen näkökulman esittäjänä taiteessa korostuu myös kuntien ja taiteilijoiden vastauksissa Taiken ja Cuporen kulttuuribarometrissa. Samalla toivotaan, että tämä rooli vahvistuisi entisestään (Cupore, 2021)
Panostukset kulttuuriin ovat tärkeitä. Jotta eri alojen taiteilijat uskaltaisivat panostaa toimintaansa, toimintaedellytysten on parannuttava. Pandemia ei ole vielä jättänyt meitä. On tärkeää välttää sitä, että tilanne toistuisi. Tukijärjestelmät tulee suunnitella niin, että ne ovat valmiita käyttöön, kun yhteiskunta joutuu eri syistä sulkemaan kulttuurilaitoksia. Myös ilman pandemiaa on syytä kehittää kulttuurin tukea.
Yhteistyömuotoja, joissa freelance-taiteilijat tekevät yhteistyötä koulujen kanssa, voitaisiin kehittää myös normaaleihin tilanteisiin. Näin voitaisiin taata kulttuuritarjontaa lapsille, joita kalliit yksityiset kulttuurimuodot eivät tavoita. On ikävää, että taideaineiden opetus vähenee kouluissa, sillä kulttuuri on kaikille ja se tavoittaa yleisönsä parhaiten koulun kautta. Ammatillisen taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luominen on kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (166/2019) sisältyvä tehtävä, mutta Cuporen kulttuuribarometrin (2021) mukaan tehtävä tunnetaan huonosti.
Kulttuuri ei ole vain tukea vaativa ala, vaan se työllistää 77 000 henkilöä, ja välilliset työtehtävät laskettuna yhteensä 123 000 henkilöä (Cupore 2021, Suomen Kulttuurirahasto 2022). Tämä tarkoittaa noin 5,1 miljardin euron kokonaispalkkaa, josta kertyy myös verovaroja. Taloustutkimuksen vuoden 2022 raportin mukaan jokainen kulttuurin tukema saama euro tuottaa 14 euroa vastineeksi.
Aloitteen päätösehdotus
Aloitteentekijät uskovat, että RKP:n kansallisten ja alueellisten elinten olisi toimittava sen hyväksi, että:
- tukijärjestelmiä kehitetään yhteistyössä kulttuurialan järjestöjen kanssa freelance-kulttuurityöntekijöiden toimeentulon turvaamiseksi joustavampien vakuutus-, verotus- ja eläkemahdollisuuksien kautta.
- TE-toimistoihin perustetaan palveluja, jotta heidän todellisuutensa tuntevat ihmiset voivat tukea kulttuurityöntekijöitä.
- koronapandemiaa vastaavien tilanteiden varalle laaditaan valmiussuunnitelmat niiden kulttuurityöntekijöiden tukemiseksi, joiden toiminnasta tulee mahdotonta.
Aloitteentekijä
Maria Bäck
Henrika Zilliacus-Tikkanen
SFP i Sydvästra Helsingfors
