Eduskunta keskustelee tiistaina alueellisista kielikokeiluista jossa noin 2200 nuorta saavat poisvalita toisen kotimaisen kielen perusopetuksessa.
– Kokeilua perustellaan lasten ja nuorten lisääntyneellä valinnanvapaudella. Tämä on valinnanvapaus joka voi koitua hyvin kalliiksi yksilölle, koska myöhemmissä opinnoissa edellytetään ruotsin kielen opintoja ja taitoa. Miksi sulkea ovia elämänvaiheessa, jossa kukaan ei tiedä mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, kansanedustaja Mikaela Nylander kysyy.
– Joidenkin puolueiden heikosti piilotettu agenda on tehdä ruotsin kielen opetuksesta vapaaehtoinen koko maassa pitkällä aikavälillä. Tällä olisi suoria vaikutuksia niin kutsuttuun virkamiesruotsiin ja käytännön mahdollisuuksiin asettaa vaatimuksia ruotsin kielestä julkisessa sektorissa.
Nylanderin mielestä on surullista keskustella miten voimme opiskella vähemmän kieliä kun sen sijaan pitäisi tehdä poliittisia panostuksia kielenopetuksen aikaistamiseen ja rohkaista lapsia ja nuoria opiskelemaan lisää kieliä.
– Koulutuspoliittisesta näkökulmasta alueelliset kielikokeilut ovat pahaenteisiä koska ne niin voimakkaasti poikkeavat periaatteesta, että kenenkään ei anneta poisvalita taitoja joita tarvitaan myöhemmin elämässä. Tasavertaisten edellytysten luominen kaikille lapsille on ollut kantava ajatus suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Tämä periaate on uhattuna.
Lakiehdotusta käsitellään sivistysvaliokunnassa osana budjettia.
