Ollikainen: Toiminta Senaattikiinteistöissä on aina tultava etusialla

Tänään eduskunta on käynyt keskustelua valtioneuvoston selonteosta Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta. Kansanedustaja Mikko Ollikainen sanoo, että ammattimaisesta kiinteistöhallinnosta on hyötyä ja että valtion kiinteistöomaisuuden hallinnan keskittäminen Senaatti-konsernille on ollut tarkoituksenmukaista.

– Senaatti-konserni voi esimerkiksi saada rahoitusta Valtiokonttorin kautta samoin lainaehdoin kuin Suomen valtio. Näin ollen rahoitus on periaatteessa hyvin edullista muihin rahoituslähteisiin verrattuna. Se on merkittävä etu, joka vähentää kustannuksia merkittävästi, sanoo Ollikainen.

Ollikainen huomauttaa myös, että vuonna 2016 tehtiin hyvin tärkeä vuokrajärjestelmää koskeva muutos. Muutos tarkoittaa käytännössä, että siirryttiin aiemmasta markkinaperusteisesta mallista omakustannushintaan perustuvaan malliin.

– Muutos tarkoittaa, että Senaatti-konserni ei tee voittoa valtion sisäisellä vuokraustoiminnallaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa, että tähän haasteeseen etsitään aktiivisesti ratkaisuja, jotta vuokrataso ei nouse kohtuuttoman korkeaksi ja hankaloita itse toiminnan harjoittamista. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että itse toiminnan on aina oltava etusijalla. Tämä edellyttää, että kaikki kiinteistöt ovat laadukkaita ja hyväkuntoisia. Kiinteistöjen kuntoon panostaminen on panostus henkilöstön hyvinvointiin, sanoo Ollikainen.

Adlercreutz: T&K- toiminnan verovähennyksiä koskeva laki on saatava eduskuntaan

Hallituskausi lähenee loppuaan ja hallituksella alkaa olla kiire saada jäljellä olevat lakiehdotukset eduskunnan käsittelyyn. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaatii, että Suomen kilpailukykyä parantavien ehdotusten läpivientiä priorisoidaan.

Lue edellinen artikkeli

Norrback näkee digitalisaation hyvät puolet

Kansanedustaja Anders Norrback esitti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron, kun eduskunta tänään täysistunnossa käsitteli selontekoa Suomen digitaalisesta kompassista. Selonteko asettaa viitekehyksen Suomen digitaaliselle kehitykselle vuoteen 2030 asti ja nostaa esille digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia.

Lue seuraava artikkeli