Miten käy sosiaalihuollon?

Sosiaali- ja vanhuspalveluiden asema sosiaali- ja terveydenhuollon uudessa valinnanvapauslaissa huolestuttaa kansanedustaja Veronica Rehn-Kiveä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko esitteli uudistuksen eilen blogissaan.

– Hyvä, että maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisestä luovuttiin ja että valinnanvapauteen siirrytään vasta vuonna 2021. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten ja varsinkin missä sosiaalipalvelut järjestetään, sanoo Rehn-Kivi.

Sosiaali- ja vanhuspalvelut ovat lähipalveluita, jotka on järjestettävä yhteisymmärryksessä yksilön ja perheen kanssa ja asiakkaiden tarpeet tuntevien toimijoiden taholta. Kun kunnat eivät saa olla mukana tuottamassa palveluita, toiminta ja hoito uhkaavat etääntyä potilaasta.

– Kaikilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää suunniteltua henkilökohtaista budjettia ja itse paneutua tarjottuihin palveluihin. Myös näiden henkilöiden ohjaus on turvattava ja palvelut on räätälöitävä henkilön parhaan edun mukaisesti.

Mitä valinnanvapauteen sisältyy?

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson peräänkuuluttaa konkretiaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon tänään blogissaan esittelemältä valinnanvapausesitykseltä.

Lue edellinen artikkeli

RKP Helsinki: Sosiaalihuoltoa ei saa unohtaa!

Lausunto RKP:n Helsingin piirihallituksen kokouksesta

Lue seuraava artikkeli