Torvalds esittää Euroopan komissiolle kysymyksen Ahvenanmaan rannikkovesien suunnittelusta

Onko Ahvenanmaan tulevan merisuunnitelman käsitettävä rannikkovesiä kunnan rajojen sisällä?
Tätä kysyi keskiviikkona europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP/Renew) Euroopan komissiolta.

EU:n merisuunnitteludirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on 31.3.2021 mennessä laadittava merisuunnitelmat mm. älykkään ja kestävän kasvun,  luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja hyvän veden laadun varmistamiseksi. Ahvenanmaan maakunnan hallitus valmistelee parhaillaan Ahvenanmaan merisuunnitelmaa.

Keväällä Ahvenanmaan rannikkovesien suunnittelusta on keskusteltu vilkkaasti. Ahvenanmaan rannikkovesille ominaista on yksityisomistus kunnan rajojen sisäpuolella.

Useat Ahvenanmaalaiset esittivät maaliskuussa huolen siitä, että merisuunnitelma, joka sisällyttää jopa rannikkovedet, voisi vaarantaa Ahvenanmaan vesien nykyisen hallinnan.

– Ahvenanmaalla suuri osa rannikkovesistä on yksityisomistuksessa, se on melkein ainutlaatuista EU:ssa. Ahvenanmaalaiset vedenomistajat ovat tottuneet ottamaan vastuuta vedestään monin tavoin, ja ymmärrän huolen nyt kun suunnitellaan päätöksenteon siirtämistä kauemmaksi vedenomistajista, Nils Torvalds sanoo.

Useat ahvenanmaalaiset lausunnonantajat toivat keväällä esille toiveen siitä, että Ahvenanmaan merisuunnitelmassa, samoin kuin Ruotsin kolmessa merisuunnitelmassa, sisällytettäisiin vain merivedet kuntien rajojen ulkopuolella.

Nils Torvalds, joka on sittemmin keskustellut asiasta maakunnan hallituksen edustajien kanssa, kertoo, että on epävarmaa, tarjoaako Ahvenanmaan nykyinen lainsäädäntö tällaisen mahdollisuuden.

– Siksi kysyn nyt komissiolta, ovatko Ahvenanmaan kuntien otettava suunnitelma- ja rakennuslain mukaiset yleiset suunnitelmat käytäntöön rannikkovesien suunnittelussa, niin kuin direktiivissä tarkoitetaan. Näillä suunnitelluilla alueilla merisuunnitteludirektiiviä ei tulisi soveltaa.

Euroopan komission odotetaan vastaavan tähän kysymykseen kuuden viikon kuluessa.

– Toivottavasti Ahvenanmaan maakunnan hallitus hyötyisi työssään komission vastauksesta, Nils Torvalds sanoo.

Adlercreutz: Ilmasto ja yritykset kiittävät lisäbudjetin panostuksista

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.

Lue edellinen artikkeli

Henriksson: Lisää raiteita pääkaupunkiseudulle on tärkeä ilmastoteko

Hallituksen eilen esittelemä historiallinen lisätalousarvio sisältää huomattavia infrastruktuurihankkeiden muodossa olevia elvytystoimenpiteitä. Yhteensä hallitus panostaa muun muassa 404 miljoonaa euroa uusiin infrahankkeisiin, 30 miljoonaa perusväylänpitoon, 100 miljoonaa julkiseen liikenteeseen ja 18 miljoonaa pyöräteihin.

Lue seuraava artikkeli