Euroopan parlamentti äänesti tänään neljännestä rahanpesudirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on luoda tiukempia sääntöjä rahanpesun ja veronkierron estämiseksi.
– Direktiivin tavoite on hyvä. Kuitenkin kirjoittamisen innossa on menty liian pitkälle ja unohdettu käytännön vaatimukset. Erityisesti suomalaisesta näkökulmasta parlamentin äänestämässä versiossa on ongelmakohta, joka pahimmassa tapauksessa iskee suomalaiseen kolikkopelitoimintaan ja siitä saatuihin yleishyödyllisiin tuottoihin kohtuuttomalla tavalla, Europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP) sanoo.
– Euroopan parlamentin äänestämä linja tarkoittaa sitä, että olemattoman tai vähäisen riskin pelit voivat anoa poikkeuslupia tiukoista tunnistautumisvelvoitteista. Tämä on hyvä saavutus, jota varten liberaali ALDE-ryhmä teki kovasti töitä, Torvalds kertoo.
-Ongelmana on se, että kyseiset poikkeukset tulisi aina hyväksyttää komissiolla. Kotimaisen esimerkin ottaakseni RAY:n tuki sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja sotaveteraaneille on äärimmäisen merkittävä. Velvoite pakolliseen tunnistautumiseen kauppojen ja kioskien raha-automaateilla johtaisi näiden yhteiseen hyvään menevien varojen huomattavaan vähentymiseen.
– Eri pelimuodoissa on huomattavan erilaiset rahanpesuriskit. Meidän pitäisi keskittää resurssit niihin aloihin, joissa rahanpesuriski on merkittävä ja todellinen. Tavoitteena pitäisi olla se, että teemme rahanpesun vaikeaksi rikollisille ja niille, jotka sitä tekevät – ilman että vaikeutamme lainkuuliaisten kansalaisten ja yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa, Torvalds kiteyttää.
– Vaatimus siitä, että komission tulisi hyväksyä jäsenvaltioiden näkemys rahanpesuriskistä eri pelimuodoissa ei vastaa tätä tavoitetta. Tästä on nyt käytännöllisyys kaukana, Torvalds summaa.
