Aloite 2 – Itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus on taattava steriloimislaissa

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että Steriloimislaki tarkistetaan, jotta se vastaa säädöksiä ruumiillisesta itsemääräämisoikeudesta ja että lainsäädännöstä poistetaan kehotus puolison läsnäolosta neuvottelutilaisuudessa
  • että sosiaali- ja terveysministeriön eettinen neuvottelukunta Etene laatii selvityksen ja suosituksen steriloimisen ikärajasta.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Sterilisaation yleinen ikäraja on Suomessa 30 vuotta, joka on korkein Suomen lainsäädännössä käytössä oleva itsemääräämisoikeuden ikäraja. Ikäraja on lisäksi korkea vertailussa pohjoismaisiin naapurimaihimme. Steriloimislakia on viimeksi muutettu 37 vuotta sitten eli sen tarkistamista voidaan oikeutetusti pitää ajankohtaisena.

Steriloimislain tarkistusta vastustavat korostavat useimmiten päätöksen peruuttamattomuuden tärkeyttä ja ikärajaa perustellaan sillä, että henkilö saattaa myöhemmin muuttaa käsitystään. Kuten aloitteentekijäkin korostaa, ajatukset steriloimisesta useimmiten syntyvät nuorella iällä ja harvat henkilöt katuvat toimenpidettä jälkikäteen. Puolison osallistamista keskusteluun perustellaan sillä, että se edistää prosessiin liittyvää vuorovaikutusta ja antaa pariskunnalle mahdollisuuden miettiä esimerkiksi, kumpi osapuoli sterilisoidaan. Miehet voidaan yleensä sterilisoida paikallispuudutuksessa, kun se naisilla edellyttää leikkausta. THL:n ja Valviran ohjeista ilmenee, ettei puolison osallistuminen keskusteluun lääkärin kanssa ole edellytys steriloimisluvan myöntämiselle tai toimenpiteen suorittamiselle. Puolison hyväksyntä voidaan lähettää myös sähköisesti, mutta lausunnon puuttuminen ei saa viivyttää tai vaikeuttaa steriloimistoimenpiteen suorittamista, jos lailliset ehdot sille täyttyvät muilta osin. Puolison kielteinen mielipide ei myöskään ole este steriloimisen suorittamiselle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2019 katsonut, ettei steriloimislaki edellytä nykytilanteessa tarkistusta. Laki asettaa vielä tänäänkin erittäin tiukat perusteet steriloimiselle ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kuten aloitteentekijä toteaa, biologiselle vanhemmuudelle ei ole mitään vähimmäisikää samanaikaisesti kun ulkoadoption ikäraja on 25 vuotta ja avioliiton voi solmia jo 18-vuotiaana. Steriloimislakia on viimeksi muutettu vuonna 1985 ja sen voidaan katsoa olevan päivityksen tarpeessa. Lisäksi tarvitaan selvitystä mahdollisuuksista tarkistaa lakia siten, että se täyttää itsemääräämisoikeudelle ja yhdenvertaisuudelle asetetut lainsäädännölliset puitteet.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että Steriloimislaki tarkistetaan, jotta se vastaa säädöksiä ruumiillisesta itsemääräämisoikeudesta ja että lainsäädännöstä poistetaan kehotus puolison läsnäolosta neuvottelutilaisuudessa
  • että Sosiaali- ja terveysministeriön eettinen neuvottelukunta Etene laatii selvityksen ja suosituksen steriloimisen ikärajasta.

Aloite

Steriloimisvaatimukset ovat Suomessa tiukemmat kuin muissa Pohjoismaissa. Sterilisaation yleinen ikäraja on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 25 vuotta. Lisäksi Tanskassa sterilisaatio voidaan tehdä jo 18-vuotiaalle puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen. Suomessa steriloimislaki edellyttää 30 vuoden ikää tai kolmea lasta, jotta toimenpide voidaan tehdä ilman lääkinnällistä syytä. Sterilisaation voi saada myös, jos on olemassa vaara, että raskaus vaarantaisi naisen terveyden tai on syytä otaksua, että lapsella olisi, tai hänelle kehittyisi, vaikea sairaus tai vamma tai jos hakija kokee edustavansa vastakkaista sukupuolta. Steriloimisen ikäraja on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomen lainsäädännössä. Sterilisaatio on ainoa ehkäisymenetelmä, josta säädetään laissa. Laki on vuodelta 1970 ja sitä on viimeksi muutettu 37 vuotta sitten vuonna 1985.
Laissa säädetyt rajoitukset ovat itsemääräämisoikeuden vastaisia ja asettavat ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan. Jos sterilisaatiota hakeva on avioliitossa, lääkärin on kuultava puolisoa, käytännössä miestä, ennen steriloimisluvan myöntämistä. Tämä asettaa avioliitossa olevat naiset eriarvoiseen asemaan verrattuna naisiin, jotka eivät elä avioliitossa tai elävät avoliitossa. Käytännössä on ilmennyt, että naisilta saatetaan evätä sterilisaatio myös vaikka he täyttävät laissa säädetyt kriteerit, koska lääkärit eivät aina asennoidu myönteisesti steriloimissuunnitelmiin. Vapaaehtoisesti lapsettomat –yhdistys on arvostellut lakia siitä, ettei siinä oteta mitenkään huomioon sterilisaatiota haluavan tahtoa. Lääkäri voi tietoisesti vaikeuttaa sterilisaation saantia ja jopa kieltäytyä kirjoittamasta lähetettä, vaikka steriloimisen lakisääteiset ehdot täyttyvät.

Biologiselle vanhemmuudelle ei ole mitään vähimmäisikää. Vanhemmuus edellyttää kuitenkin suurempaa kypsyyttä ja harkintaa kuin lapsettoman elämä. Perheen ulkopuolinen adoptio edellyttää 25 vuoden ikää. Avioliiton voi solmia jo 18-vuotiaana. Yhtenä avioitumisen tarkoituksista voidaan pitää perheen perustamista. Yhteiskunta kokee siis 18-vuotiaat riittävän kypsiksi suhteen ja perheen virallistamiseen. Myöskään abortille ei ole mitään alaikärajaa. Alle 17-vuotiaat nuoret saavat abortin pelkästään ikänsä perusteella ja halutessasi voit käytännössä tehdä abortin sosiaalisista syistä Suomessa. Raskaana oleva voi siis päättää, ettei hän halua jatkaa raskautta, mutta hän ei voi milloin tahansa aikuisena niin halutessaan päättää pysyvästä raskauden ehkäisemisestä. Hedelmällisyyshoidoille ei ole mitään vähimmäisikää. Yhteiskunta siis tukee erittäin nuorten henkilöiden vanhemmuutta lailla. Lapsettomuutta ja sterilisaatiota haluavilla ei ole samaa päätösvaltaa.

Sterilisaatiota odottaessa ehtii käyttää hormonaalisia ehkäisymenetelmiä jopa 15 vuotta. Hormonaalisten ehkäisymenetelmien käyttö ei sovi, tai ole suositeltavaa kaikille. Vapaaehtoisen steriloimisen ikärajaa perustellaan sillä, että henkilö voi muuttaa käsitystään myöhemmin. Vapaaehtoinen lapsettomuus on monilla jo erittäin varhain kypsyvä elinikäinen ajatus. Tutkimukset osoittavat, että harvat lapsettomat katuvat jälkikäteen steriloimistaan. Suomessa tehdään vuosittain joitakin kymmeniä sterilisaation purkuleikkauksia. Useimmat niistä tehdään jo lapsia synnyttäneille.

Nykyinen steriloimislaki loukkaa itsemääräämisoikeutta. Steriloimisiän alentaminen saattaa vähentää ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Ennen toimenpidettä tehtävällä syvällisellä haastattelulla ja tilannekartoituksella voidaan turvata, ettei kyse ole hetkellisestä mielijohteesta.


Aloitteen tekijöiden päätösehdotus

Naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet esittää siksi, että RKP:n edustajat eduskunnassa ja hallituksessa tekevät työtä sen eteen,

  • ETTÄ Steriloimislakia tarkistetaan ruumiillisen itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi ja että lainsäädännöstä poistetaan kehotus, että puolison pitää olla läsnä neuvontatilaisuudessa
  • ETTÄ Steriloimislakia tarkistetaan ja ikärajaa alennetaan
  • ETTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön eettinen neuvottelukunta Etene laatii selvityksen ja suosituksen lakiin kirjattavasta ikärajasta.

Aloitteen tekijä/tekijät

Svenska Kvinnoförbundet

Anita Westerholm, liiton puheenjohtaja

Agneta Udd-Saarela, liiton pääsihteeri