EU:n ennallistamisasetuksesta sopu

Torvalds: Hyvä neuvottelutulos Suomelle

Myöhään torstai-iltana Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa päästiin sopuun EU:n uudesta luonnon ennallistamislaista. Nils Torvalds (RKP/Renew), joka osallistui aktiivisesti neuvotteluihin Renew Europen koordinaattorina ympäristövaliokunnassa, on tyytyväinen lopputulokseen. Hän hoiti itse neuvottelujen loppuosan tekstiviestein lennolla Helsinkiin.

– Kun katsomme prosessia ja mistä aloitimme, komission mahdottomasta ehdotuksesta, olen erittäin ylpeä siitä, mitä onnistuimme saamaan aikaan aktiivisella ja oikea-aikaisella vaikuttamisella. Komission ehdotuksessa Suomen kustannustaakka olisi ollut täysin suhteeton, suurelta osin siksi, että Suomen erityisolosuhteita ei yksinkertaisesti ymmärretty, Torvalds sanoo.

Jo neuvoston ja erityisesti parlamentin kannat osoittivat tietä kohti lainsäädäntöä, joka voisi toimia käytännössä myös Suomessa.

– Vaikeat käsitteet, kuten viitevuosi 1952 ja viheralueiden kasvu kaupungeissa, onnistuttiin poistamaan tai selkeyttämään jo ennen kolmikantaneuvotteluja, Torvalds huomauttaa.

Parlamentin neuvotteluja leimasi kuitenkin jäsenmaatasolla käytävä keskustelu, joka johti heinäkuussa äänestystulokseen, jossa eri artiklojen välillä oli suuria epäjohdonmukaisuuksia. Keskusteluilmapiiri vaikutti myös neuvoston puolella käytyihin neuvotteluihin. Suomi äänesti neuvoston kantaa vastaan ​​ja jäi siten loppuneuvottelujen ulkopuolelle.

– Suuren valiokunnan päätös äänestää vastaan ​​keväällä, kun hallitusneuvottelut olivat vielä kesken, osoitti tietämättömyyttä EU:n toiminnasta ja teki vaikuttamisesta Brysselissä lähes mahdotonta. Joutuessamme paikkaamaan parlamentin kannan ristiriitoja samalla, kun suomalaiset vaikuttamismahdollisuudet minimoitiin, riskinä oli, että menetämme loppuneuvotteluissa parlamentin kannan positiiviset puolet. Viimeisen neuvotteluviikon alkaessa Suomen näkökulmasta positiivisen lopputuloksen löytäminen vaikutti edelleen vaikealta. Siksi olen erityisen ylpeä siitä, että onnistuin ajamaan ratkaisua, joka varmisti, että parlamentin enemmistön voidaan odottaa kannattavan sopua, samalla kun Suomi sai myönteisen neuvottelutuloksen ja EU jatkaa määrätietoisesti globaalina ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun johtajana, lisää Torvalds.

Torvaldsin esitys, joka hyväksyttiin, koski poikkeuksia hyvin yleisille ja laaja-alaisille elinympäristöille sekä vettämisvaatimuksille. Tässä esityksessä otetaan paremmin huomioon Suomen kaltaiset maat suurine alueineen havumetsää ja kosteikkoja, joiden kustannukset olisivat muutoin nousseet suhteettoman korkeiksi.

– Meidän on pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden häviäminen. Vaikka teemme jo paljon tällä rintamalla Suomessa, olemme myös kaukana valmiista, emmekä voi välttää vastuutamme. Mutta olen tyytyväinen, että meillä on nyt lainsäädäntö, jossa komission yksipuolista ja mikrohallinnollista lähestymistapaa luonnon ennallistamiseen ei hyväksytty, Torvalds päättää.

Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston odotetaan hyväksyvän neuvottelujen tuloksen joulukuussa, minkä jälkeen laki voi tulla voimaan.

Bergqvist: Edellytykset päätoimiseen opiskeluun paranevat

Eduskunta on tänään (7.11.) käynyt lähetekeskustelun hallituksen ehdotuksista opintotukilain muuttamisesta. Lakiesityksen tavoitteena on turvata päätoimisen opiskelun edellytykset ja parantaa lasta huoltavien opiskelijoiden tilannetta. Lakiesitys on laadittu liikunta, urheilu ja nuorisoministerin, RKP:n varapuheenjohtajan Sandra Bergqvistin johdolla.

Lue edellinen artikkeli

Wickström: On selvitettävä pitäisikö HUS:n saada rahansa suoraan valtiolta

RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström uskoo, että HUS:n rahoituksesta on aihetta keskustella. Juuri nyt Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki rahoittavat HUS:n toimintaa. Budjettiprosessi ei ole Wickströmin mukaan sujunut omistajien välisten eturistiriitojen vuoksi. Wickströmin mukaan tämä syö luottamusta erikoissairaanhoidon toiminnasta.

Lue seuraava artikkeli