Kasvu, kilpailukyky, työllisyys, investoinnit ja usko tulevaisuuteen ovat Suomen tie eteenpäin

RKP:n Henriksson hallituksen puoliväliriihen päätöksistä:

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen tänään päättyneen hallituksen puoliväliriihen lopputulokseen. Hallitus edistää päätöksillään kasvua, vahvistaa Suomen ja elinkeinoelämän kilpailukykyä, parantaa työllisyyttä ja tekee panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Kasvu, kilpailukyky, osaaminen, työllisyys, investoinnit ja hyvinvoiva väestö, jolla on usko tulevaisuuteen ovat Suomen tie eteenpäin. Siksi hallitus on puoliväliriihessä valinnut asettaa nämä asiat keskiöön. Meidän on uskallettava uskoa itseemme ja tulevaisuuteen. Silloin meillä on kaikki edellytykset onnistua, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kaksivuotinen kokeilu korotetulla kotitalousvähennyksellä

Puheenjohtaja Henriksson iloitsee erityisesti siitä, että hallitus on sopinut linjaavansa vuoden 2021 budjettiriihen yhteydessä kaksivuotisesta  kotitalousvähennystä koskevasta kokeilusta.

– Minä ja RKP olemme jo pidemmän aikaa peräänkuuluttaneet määräaikaista kokeilua, jossa korotettaisiin merkittävästi kotitalousvähennystä. Siksi olen erittäin iloinen, että RKP:n määrätietoinen ja kova työ tuottaa konkreettista tulosta.

– Olen vakuuttunut siitä, että korotettu kotitalousvähennys nostaisi työllisyysastetta. Yritykset hyötyvät kotitalousten ostaessa enemmän palveluja. Kun perheet voivat palkata auttavia käsiä arkeen tai iäkkäät ostaa palveluita kotiin niin seurauksena on, että yhä useampi työllistyy ja lisää työpaikkoja syntyy, sanoo Henriksson.

Tämän lisäksi hallitus päätti tukea lämmitystapamuutoksia öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on määräaikainen ja on voimassa 2022-2027. Vuoden 2021 syksy aloitetaan selvittämällä miten kotitalousvähennys voidaan laajentaa koskemaan myös muita energiaremontteja ja taloyhtiöiden tekemiä remontteja.

Työllisyysasteen on oltava 75 % vuonna 2025

Hallitus on puoliväliriihen yhteydessä tehnyt päätöksiä työllisyystoimista, jotka yhteensä voivat luoda 40 000 – 44 500 työpaikkaa. Lisäksi hallitus tulee ennen vaalikauden loppua tekemään päätöksiä uusista työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla euroa. Hallituksen tavoite on, että työllisyysaste on 75 prosenttia vuonna 2025.

– Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja työssäkäyviä. Korkeammalla työllisyysasteella voimme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme pitkällä aikavälillä. Siksi hallitus on päättänyt useista työllisyystoimista, joista moni on sellaisia, joita RKP:n on jo pitkään peräänkuuluttanut.   Kyse on esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämisestä ja osatyökykyisten tilanteen parantamisesta työmarkkinoilla. Hyvin merkittävä uudistus on TE-toimistojen palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle.

– Yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantaminen on toinen kysymys, jonka eteen RKP on pitkään tehnyt työtä. Siksi olen erittäin iloinen, että hallitus nyt jatkoselvittää ns. yhdistelmävakuutusta. Tänä päivänä on mahdollista vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta joko palkkatulojen tai yrittäjätulojen perusteella, mikä on ongelmallista heidän osalta, jotka vaihtavat yrittäjän ja työntekijän roolin välillä.

-Työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa. Riippumatta siitä, onko kyse kahdesta tunnista, osa-aikatyöstä tai kokoaikatyöstä. Siksi on hyvä, että olemme nyt hallituksessa sopineet negatiivista tuloveroa koskevasta kokeilusta vuonna 2023 alkaen.

Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Suomen väestörakenne on sellainen, että tarvitsemme tulevaisuudessa huomattavasti enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Tämä ei ole mikään vaihtoehto, vaan täysin välttämätöntä. Jo nyt moni suomalainen yritys kärsii työvoimapulasta. Siksi hallitus haluaa vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen työperäisen maahanmuuton tulisi olla vähintään 10 000 henkilöä vuodessa.

– Yritystemme on voitava luottaa siihen, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt ovat mahdollisimman nopeita ja sujuvia. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä käsittelyn nopeuttamiseksi siten, että käsittelyajat ovat korkeintaan 30 päivää ja tavoite on myös, että tulevaisuudessa käsittelymaksut ovat alempia. Parhaillaan valmistellaan alueellista kokeilua työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan lieventämiseksi.

– Prosessien ja  byrokratian vähentämisen lisäksi tarvitsemme isomman muutoksen. Tarvitsemme  avoimen ja myönteisen ilmapiirin yhteiskuntaamme. Lainsäädäntömme tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa, ei asettaa turhia esteitä.

Ylivelkaantumista on määrätietoisesti vähennettävä

Ylivelkaantumisen hillitseminen ja yrittäjien velkasaneeraukseen pääsyn edesauttaminen on hallitukselle tärkeä kokonaisuus.

– Hallitus on muun muassa sopinut velkajärjestelylain muuttamisesta, jotta yrittäjien ja muiden velallisten mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn parannetaan ja helpotetaan. Yrityssaatavien perintäkuluille asetetaan enimmäismäärät, maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään ja parannamme niiden pienituloisten asemaa, joilla on ulosottovelkoja. On tärkeää että jokainen voi saada uuden mahdollisuuden elämässä, sanoo Henriksson.

Lisäksi arvioidaan kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista.

Kilpailukykyä ja enemmän investointeja Suomeen

Hallitus on puoliväliriihen yhteydessä päättänyt uudistuvan teollisuuden strategiasta. Strategian keskeinen tarkoitus on huolehtia suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ja edistää uusia investointeja.  

– Haluamme, että useampi suomalainen voi osallistua työelämään ja että yrityksillämme on parhaat mahdolliset edellytykset menestyä. Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä. Siksi olemme tehneet päätöksiä, jotka vahvistavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Emme korota yritysten emmekä työn verotusta. Sen sijaan esitämme muun muassa energiaintensiivisten yritysten sähköistämistukea.

– Viime viikolla saimme ilouutisen isosta investoinnista Vaasaan. Tarvitsemme lisää tällaisia positiivisia uutisia, tarvitsemme lisää investointeja Suomeen. Siksi hallitus on sopinut kunnianhimoisesta kokonaisuudesta investointien edistämiseksi. Suomen on oltava houkutteleva maa sekä kotimaisille että kansainvälisille investoinneille.

Sujuvat ja ennustettavat lupamenettelyt ovat keskeisiä, kun yritykset harkitsevat mihin mahdolliset investoinnit tehdään. Hallitus luo kiihdytyskaistan isoille ja strategisesti merkittäville investoinneille. Lisäksi menettelyjä nopeutetaan yleisesti.

–   Lupamenettelyiden sujuvan käsittelyn turvaamiseksi hallitus ryhtyy toimiin, käsittelyajan vähentämiseksi pääsääntöisesti alle vuoteen.

Tärkeä asia on myös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisen poisto-oikeuden jatkaminen vuosille 2024-25, josta hallitus tekee päätöksen budjettiriihen yhteydessä.

Uskottavaa talouspolitiikkaa

Hallituksen tänään hyväksytyssä taloudellisessa kestävyystiekartassa kuvaillaan talouspolitiikan nykytilaa ja tavoitteita. Kestävyystiekartan tarkoitus on vahvistaa julkista taloutta kasvun, lisääntyneen työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 %:iin vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja taittaa julkisen talouden lisääntyvä velkaantuminen.  Puoliväliriihen kokonaisratkaisu vahvistaa julkista taloutta.

– Koronapandemia on jättänyt ja jättää edelleen jälkensä ihmisten arkeen ja suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiin. Siksi hallitus haluaa tehdä elpymistä tukevaa politiikkaa. Samalla otamme käyttöön uskottavia toimenpiteitä, jotta voimme jo vuosikymmenen puoliväliin mennessä palata vakautta ja taloudellista kestävyyttä tukevaan julkiseen talouteen, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hallitus ylittää hallituskauden budjettikehyksen 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Hallitus on sopinut 370 miljoonan euron pysyvästä menovähennyksestä vuodesta 2023 sekä vuoden 2021 budjettiriihessä päätettävistä veroratkaisuista, jotka vahvistavat taloutta 100-150 miljoonalla eurolla.

RKP yhteistyöhön Liberaalien kanssa Espoossa


Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen listalle nimetään kolme Liberaalisen puolueen ehdokasta Espoossa. Vastaavaa yhteistyötä ei ole ollut aiemmissa vaaleissa.

Lue edellinen artikkeli

Adlercreutz: Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman matkustamiselle


On hyvin todennäköistä, että globaali talous elpyy nopeasti koronakriisin jälkeen. Vuoden 2021 tähänastisten talouslukujen mukaan sekä Yhdysvallat että Kiina ovat matkalla kohti yli kuuden prosentin vuotuista talouskasvua.

Lue seuraava artikkeli