Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto pääsivät maanantaina sopuun uusista yhdyskuntajätevesisäännöistä ympäristön ja ihmisten terveyden parhaaksi. Nils Torvalds (RKP/Renew) on toiminut parlamentin pääneuvottelijana ja on erittäin tyytyväinen löydettyyn sopuun.
– Tänään saavutettu yhteisymmärrys johtaa merkittävästi parempaan vesihuoltoon Euroopassa, tarkoittaen vihdoin myönteisiä uutisia myös vesistöillemme. Käytännössä vesihuollon taso on vaihdellut rajusti EU:n sisällä mutta tämä sopimus tulee lisäämään painetta niille, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen, vaikka neuvoston synkkä lähtökohta neuvotteluihin johti siihen, että jouduimme antamaan hieman periksi aikatauluissa, Torvalds sanoo.
Neuvottelijat sopivat muun muassa vaatimuksesta biologiseen poistoon (eli biohajoavien orgaanisten aineiden poistamisesta) ennen kuin vesi päästetään ympäristöön kaikille yli 1000 asukkaan taajamille ennen vuotta 2035. Ravinteiden poisto (ts. typen ja fosforin poisto) olisi pantava täytäntöön viimeistään vuonna 2039 kaikissa yli 150 000 asukkaan taajamissa ja viimeistään vuonna 2045 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitseville laitoksille tulee myös vuodesta 2045 alkaen mikroepäpuhtauksien poisto pakolliseksi. Neuvottelijat hyväksyivät myös vaatimukset muun muassa kemiallisten saasteiden valvonnan parantamisesta.
– Olemme sisällyttäneet tähän lainsäädäntöön uusia sääntöjä lääkkeistä ja hygieniatuotteista peräisin olevien mikrosaasteiden poistamiseksi. Olemme myös varmistaneet, että haitallisia kemikaaleja, kuten PFAS-aineita, valvotaan ja käsitellään paremmin tulevaisuudessa, Torvalds jatkaa.
Tietyille lääkkeille ja kosmeettisille tuotteille otettiin käyttöön laajennettu tuottajavastuu mikroepäpuhtauksien poiston kustannusten kattamiseksi. Tämänpäiväisen sovun mukaan tuottajat maksavat vähintään 80 prosenttia näistä kustannuksista ja loput maksetaan kansallisella rahoituksella, jotta vältettäisiin tahattomat vaikutukset välttämättömien tuotteiden, erityisesti lääkkeiden, saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen.
– Kansallista rahoitusta tarvitaan, jotta vältetään tahattomat seuraukset esimerkiksi lääkkeiden suhteettoman korkeiden hintojen muodossa. Teollisuuden vastuun pitää tietysti olla korkea, mutta pandemian jälkeen tiedämme myös, kuinka tärkeää uusimman lääketieteen teknologian pitäminen Euroopassa voi olla, Torvalds muistuttaa.
Parlamentin ja neuvoston odotetaan nyt hyväksyvän sovun keväällä, ennen kuin direktiivi voi astua voimaan.
