Aloite 34 – RKP:n tulee toimia startup-ystävällisen Suomen puolesta

22.05.2022 | Koulusta töihin, Koulutus, Maaseutu, Peruskoulu, Startup-yrittäminen, Sääntely & Byrokratia, Talous ja verot, Työperäinen maahanmuutto, Uusyrittäjyys, Veropolitiikka, Yrittäminen, Yritysilmapiiri

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kasvuyritysympäristöjen välillä edistetään.
• että luotettavia laajakaistayhteyksiä ja toimistotilojen yhteiskäyttöä myös haja-asutusalueilla edistetään.
• että byrokraattisten esteiden poistamista asiantuntijoiden ja ulkomaisten opiskelijoiden työperäisen maahanmuuton tieltä jatketaan.
• että matematiikan, ohjelmoinnin ja yrittäjyyden opetusta kaikilla koulutusasteilla sekä elinikäistä oppimista yleisesti edistetään.
• että tietoa pääomasijoittajista koordinoidaan startup-yritysten perustamisen edistämiseksi.
• että takaisin yrityksen toimintaan investoitava voitto verotetaan alemmalla yhteisöverokannalla, esim. 15 prosentilla

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Yritysten toimintaedellytykset ovat Ruotsalaisen kansanpuolueen sydäntä lähellä kysymyksiä, sillä yritykset ja niiden luomat työpaikat muodostavat taloutemme selkärangan. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näistä kasvuyrityksillä on keskeinen rooli paitsi työpaikkojen luomisessa myös innovaatioiden kaupallistamisessa, Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa ja talouskasvun edistämisessä. Julkisen sektorin tehtävänä on tarjota yrityksille terveet toimintaedellytykset. Siksi on tärkeää, että Suomessa on suotuisa ilmapiiri yrityksille ja yrittäjyydelle (puolueohjelma 2016).

Aloitteessa korostetaan sitä, miten tärkeää on voida joustavasti palkata ulkomaisia ​​avaintaitajia yrityksiimme. Tämä on tarve, jota myös RKP tukee ja jonka eteen se toimii hallituksessa. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi hallitus on syksyn 2021 budjettineuvottelujen yhteydessä vahvistanut tiekartan, joka sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työperäinen maahanmuutto on hallituksen tavoitteen mukaisesti mahdollistaa kaksinkertaistaa ja ulkomaalaisten opiskelijoiden vuotuinen lukumäärä kolminkertaistaa 15 000 opiskelijaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 75 prosenttia heistä voisi jatkaa työuraansa Suomessa.

Hallitus päätti kevään 2021 väliriihen yhteydessä myös kotimaisen omistajuuden ohjelmasta ja muutosstrategiasta teollisuudessa. Muutosstrategia kokoaa yhteen toimenpiteitä, joiden tavoitteena on, että Suomi olisi kilpailukykyisin ympäristö hiilineutraaliuteen tähtäävälle teollisuudelle vuoteen 2030 mennessä. Ensiksi mainittu kotimaan omistamisen ohjelma sisältää toimenpiteitä Finnveran rahoitusvälineiden kehittämiseksi ja henkilöstörahastojen perustamisen helpottamiseksi.

Hallitus otti vuonna 2022 käyttöön D-viisumin eli nk. pikakaistan maahan tuleville asiantuntijoille, startup-yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Heidän tulee saada oleskelulupa kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä, jotta työskentely Suomessa voi alkaa mahdollisimman pian. Tavoitteena on, että D-viisumi laajenee koskemaan myös tutkijoita ja opiskelijoita. Lisäksi hallitus on vuoden 2021 lopussa esittänyt, että ulkomaisten opiskelijoiden tulisi jatkossa saada oleskelulupa koko opiskeluajalle. Samalla hallitus ehdottaa muutoksia, jotka helpottavat opintojen ohessa työskentelyä sekä tutkinnon suorittamisen jälkeisen työnhakuluvan pidentämistä yhdestä kahteen vuoteen. Lakimuutos helpottaa myös pysyvän oleskeluluvan saamista. Muutosten tarkoituksena on helpottaa ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden jäämistä Suomeen. RKP haluaa jatkaa työtä sen varmistamiseksi, että ulkomaisten työntekijöiden palkkausprosessin tiellä ei ole byrokraattisista esteistä tai tarveharkintaa.

Kasvuyritysten toimintaedellytysten tukemiseksi hallitus on nostanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 10 000 eurosta 15 000 euroon. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on myös toteuttanut uutta lainsäädäntöä liittyen listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemiseen sekä ulkomailta Suomeen muuttavien avainhenkilöiden verohelpotuksia koskevan järjestelmän vakinaiseksi. Lisäksi hallitus on päättänyt maaliskuussa 2022 alkaneesta rekrytointikokeilusta, jossa yrittäjät voivat saada taloudellista tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Valmisteilla on myös laki, jossa yksinyrittäjien ja mikroyritysten rekrytointeihin liittyvää yritysneuvontaa ehdotetaan vakinaistettavaksi. RKP on myös edistänyt yrittäjien yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa, ja sitä koskeva lisäselvitys on nyt käynnissä. Hallitus esittelee keväällä myös yrittäjästrategian, jota RKP on määrätietoisesti ajanut hallituksessa.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaaliohjelmassa RKP linjasi, että yksityishenkilöiden sijoitusten kasvuyrityksiin tulisi olla osittain vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Puolueen puheenjohtaja korosti vuoden 2021 puoluekokouksessa pitämässään puheessa, että mikäli voitot sijoitetaan takaisin yhtiön toimintaan, yhteisöverokannan tulisi olla alhaisempi, esimerkiksi 15 prosenttia. Puheenjohtaja korosti myös, että uusia yrittäjiä tulisi kannustaa perustamaan vahvaan kasvuun tähtääviä yrityksiä esimerkiksi vapauttamalla startup-yritykset yhteisöverosta kahden tai kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana.

Julkista pääomasijoitustoimintaa harjoittaa Suomessa kaksi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivaa yhtiötä: Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Business Finland Venture Capital Oy. Jotta kasvuyrityksiä syntyisi ja ne kasvaisivat, tarvitaan suotuisten toimintaedellytysten lisäksi myös oikeita kontakteja, jotta liikeideat voidaan kaupallistaa. RKP haluaa edistää yhteistyöverkostoja elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kasvuyritysten välillä.

RKP katsoo, että asumisen ja työskentelyn pitäisi olla mahdollista kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla ja saaristossa. Haluamme nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet, jotka mahdollistavat etätyön ja tukevat koko maan digitaalista kilpailukykyä (kuntavaaliohjelma), aivan kuten aloitteessa korostetaan. Myös haja-asutusalueilla tarvitaan lisää toimistotilojen yhteiskäyttöä. Hallitus on hiljattain hyväksynyt periaatepäätöksen monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen edistämisestä.

Aloitteessa vaaditaan myös lisää matematiikan, ohjelmoinnin ja yrittäjyyden opetusta peruskoulussa. Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä on niin sanotun jakamattoman varannon eli nk. joululahjarahojen vuosittaisessa jaossa edistänyt menestyksekkäästi lisärahoitusta muun muassa yrittäjyyskasvatukseen. On tärkeää, että kaikilla peruskoulua käyvillä lapsilla on mahdollisuus oppia yrittäjyydestä. Myös matematiikan opetuksen tarvetta on syytä tarkastella. Vaikka suomalaisten lasten matematiikan taidot ovat edelleen OECD-maiden vertailussa keskiarvoa parempia, ovat taidot PISA-tutkimusten mukaan kuitenkin laskeneet merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Ohjelmointia on opetettu perusopetuksessa syksystä 2016 lähtien kaikilla vuosikursseilla. Suomalaisyritykset tarvitsevat kipeästi osaavia ohjelmoijia, minkä vuoksi on tärkeää, että jatkamme ohjelmoinnin opetuksen edistämistä peruskoulussa myös jatkossa.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi,

• että yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kasvuyritysympäristöjen välillä edistetään.
• että luotettavia laajakaistayhteyksiä ja toimistotilojen yhteiskäyttöä myös haja-asutusalueilla edistetään.
• että byrokraattisten esteiden poistamista asiantuntijoiden ja ulkomaisten opiskelijoiden työperäisen maahanmuuton tieltä jatketaan.
• että ohjelmoinnin ja yrittäjyyden opetusta kaikilla koulutusasteilla sekä elinikäistä oppimista yleisesti edistetään.
• että tietoa pääomasijoittajista koordinoidaan startup-yritysten perustamisen edistämiseksi.

Aloite

Tulevaisuuden suuryritykset ovat toiminnan vasta aloittaneita pieniä, mutta nopeasti kasvavia niin kutsuttuja startup-yrityksiä. Mutta vain harvat suomalaiset startup-yritykset kasvavat kukoistaviksi suuryrityksiksi. Osa yrityksistä siirtää toimintansa muihin maihin. Käynnissä on maailmanlaajuinen kilpailu siitä, mihin tuotanto päätyy ja missä lahjakkuudet päättävät harjoittaa yritystoimintaa. Vaikka Suomessakin on tehty panostuksia, olemme edelleen kehityksessä jäljessä verrattuna muihin maihin. Suomen on aika nousta parhaaksi startup-yritysten maaksi. (Mm. Timo Ketosen ja Toni Perämäen ei-poliittiset asiantuntijanäkemykset. Ks. myös Keskuskauppakamarin startup-sivu ja startup-toimikunta, www. kauppakamari.fi)

Oikeat poliittiset kannustimet voivat tukea startup-yritysten syntyä ja uusien startup-yritysten kehittymistä menestyviksi suuryrityksiksi. Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että RKP työskentelee nykyaikaisen politiikan puolesta, joka edistää yrittäjyyttä, startup-yrityksiä edistäviä ekosysteemejä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja työperäistä maahanmuuttoa. Suomella on kaikki edellytykset kilpailla globaaleista osaajista, jos koko maassa (mukaan lukien haja-asutusalueet, saaristo ja kaupungit) panostetaan houkutteleviin koko- ja osa-aikaiseen asumiseen, taloudellisiin kannustimiin, ekosysteemeihin ja toimivaan digitaaliseen infrastruktuuriin. Tämä on siksi tärkeä asia niin kaupungeille kuin harvaan asuttujen alueiden ja saariston elinkelpoisuuden säilymiselle.

[1] Timo Ketosen ja Toni Perämäen ei-poliittiset asiantuntijanäkemykset.

Ks. myös Keskuskauppakamarin sivut startup-yrityksistä ja startup-toiminnan komitea, www. kauppakamari.fi