Blomqvist: Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on historiallinen tasa-arvouudistus

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist iloitsee hallituksen esityksestä seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi, joka annettiin tänään eduskuntaan. Esitystä on valmisteltu oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johdolla.

– Seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on kunnianhimoinen uudistus, joka nykyaikaistaa suhtautumista seksuaalirikoksiin ja ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen laissa. Uudistus on ilman muuta hallituksen yksi kaikkein merkittävimmistä lainsäädäntöhankkeista. Se on myös historiallinen tasa-arvouudistus, Blomqvist sanoo.

Uudistuksessa tehdään useita muutoksia seksuaalirikosten arviointiin. Yksi merkittävimmistä muutoksista on raiskauksen määritelmän muuttaminen suostumusperusteiseksi. Suostumus tulee olemaan tärkeä peruste myös muiden seksuaalirikosten arvioinnin osalta. Seksuaalisen häirinnän määritelmää muutetaan niin, että kosketuksen lisäksi siinä huomioidaan muita häirinnän muotoja.

Suostumukseen ja yksilön koskemattomuuteen perustuva laki tulee vahvistamaan uhrin asemaa. Lisäksi uudistuksella on valtava merkitys tasa-arvon kannalta, koska seksuaalista väkivaltaa ja seksuaalista häirintää esiintyy edelleen valitettavan paljon myös Suomessa. Seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat myös usein sukupuolittuneita. Toivon yhteiskuntaamme asennemuutosta ja toivon, että tämä uudistettu laki positiivisella tavalla vaikuttaisi muutokseen vahvistamalla tasa-arvoon, koskemattomuuteen ja muiden kunnioittamiseen liittyviä asenteita ja arvoja, Blomqvist sanoo.

Vihdoin Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, joka parantaa rikoksen uhrin asemaa

Oikeusministeri Henriksson historiallisesta uudistuksesta:

Lue edellinen artikkeli

Henriksson: Hallitus haluaa vahvistaa suomalaisten satamien asemaa EU:ssa

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle ehdotuksensa Suomen kannaksi koskien komission päivitystä EU:n liikenneverkosta eli TEN-T-verkosta. Käytännössä liikenneverkko vaikuttaa myös siihen, miten kansallinen infrastruktuuri kehittyy, muun muassa mahdollisuuksiin saada EU-rahoitusta.

Lue seuraava artikkeli