Hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tarpeellisia strategisia tavoitteita, jotka ovat täysin kurantteja, mutta on selvää, että monia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan arvioimaan uudelleen. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tiistaina käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa.
Tänään eduskunta käsittelee hallituksen ehdotusta taloudellisista kehyksistä tulevien neljän vuoden aikana. Kehysbudjetin on tarkoitus tukea Suomea läpi koronakriisin. Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, pitää neljän vuoden kehyksessä tärkeänä paitsi taloudellisia panostuksia joilla lievennetään koronakriisin vaikutuksia maan talouteen, myös toimenpiteitä, joilla jatketaan tasa-arvon vahvistamista.
Tänään perjantaina Euroopan parlamentti päättää ensimmäisestä päätöslauselmastaan koronakriisin toimenpiteisiin liittyen.
-Päätämme sekä kiireellisistä, että pitkäaikaisista toimenpiteistä, sanoo Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (SFP / Renew)
RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickströmin mielestä yhteiskunnan on tarjottava nuorille tulevaisuudenuskoa myös kriisiaikoina. Wickströmin mukaan nykyinen tilanne on johtanut epävarmuuteen nuorten keskuudessa ja heidän usko tulevaisuuteen on hiipunut.
Ilmastokriisin haasteet eivät katoa koronapandemian aikana. Kestävät investoinnit ovat avainase-massa, kun Euroopassa tavoitellaan ripeää talouden elpymistä pandemian jälkeen.
Näin toteaa Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds (RKP/ Renew), joka perusti yhdessä 78 par-lamentin kollegan kanssa vihreän elpymisen /liittouman.
”Suomessa rokotusohjelmaa olisi syytä laajentaa yli 65-vuotiaiden pneumokokkirokotuksella”, sanoo kirjallisen kysymyksen aiheesta jättänyt kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (r). Vaikka uuteen koronavirukseen (COVID-19) ei ole vielä rokotetta, on erittäin tärkeää ehkäistä muita sairaalahoitoa vaativia sairauksia.
Koronakriisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan, ja jopa vakavat toimenpiteet voivat olla tarpeen, mutta toimenpiteiden on oltava suhteessa hyötyihin. Tämä pätee myös rajoituksiin, jotka yliopistosairaalat ovat asettaneet synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuteen synnytyssairaaloissa.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) selkeyttämään ohjeistustaan koskien koronavirustestausta. Tällä hetkellä ohjeistusta tulkitaan eri tavoin eri yksityisten terveysyhtiöiden paikallisissa yksiköissä.
Hallitus on tänään päättänyt julkisen talouden suunnitelman kehyksistä sekä korona-pandemiaan keskittyvästä toisesta lisätalousarviosta. RKP:n ministerit oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist pitävät lisätalousarviota ja kehystä poikkeuksellisina. Niillä pyritään pelastamaan yritykset ja hyvinvointivaltio sekä tukemaan Suomea matkalla ulos kriisistä.
Tulevaisuusvaliokunta käynnistää kolme koronapandemiaan liittyvää selvityshanketta. Selvityshankkeissa arvioidaan muun muassa mitkä teknologiat on osoittautunut kaikkein tärkeimmiksi pandemian torjunnassa, miten hyvin ennakointijärjestelmämme kykeni havaitsemaan koronapandemian ja miten ennakointitietoon reagoitiin. Valiokunta on myös käynnistänyt monialaisen asiantuntijakuulemisen koronapandemian seurauksista yhteiskunnan eri osa-alueilla
