Jan D. Oker-Blom piti RKP:n ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston kokouksessa 2.12.2015.
Tänään käsittelemme Helen Oy:n kehittämisohjelmaa, jolla samalla on sekä merkittävä taloudellinen että ympäristöllinen merkitys.
Olen vain osittain samaa mieltä alussa olevan ”toimintaympäristön muutos” –nimisen kappaleessa olevan taustoituksen kanssa. Kappaleessa todetaan, että ”tulevaisuuden näkymät ovat tänä päivänä huomattavasti erilaiset kuin vuonna 2008, jolloin Helsingin kaupunki laati energiapoliittiset linjauksensa”.
On totta, että ”energiatukijärjestelmien ja energiaverotuksen muutokset, syöttötariffit ja muut energiatuet, ovat vaikuttaneet energiamarkkinoiden toimintaan niin, että jotkut aikaisemmin kan- nattavat tuotantomuodot ovat muuttuneet kannattamattomaksi ja päinvastoin”.
Mutta minusta ei voi ”yleisenä piirteenä todeta, että näkymä tulevaisuuteen on sumentunut”.
Suuri linja on jo pitkään ollut se, että ilmaston lämpeneminen kiihtyy, ympäristöä tuhotaan etenkin polttamalla fossiilista öljyä ja kivihiiltä, ja energiankulutus sekä maailman väestömäärän kasvu on ylittänyt kaikki kestävät rajat. Tarvitaan rajuja muutoksia. Niin ikään Helsingin omat jo aikoinaan lukkoon lyödyt tavoitteet, kuten hiilidioksiidineutraali kaupunki vuonna 2050 vaativat meiltä rohkeita päätöksiä – ihan riippumatta siitä mitä markkinataloudellisesti on järkevintä juuri nyt.
Rohkeus näyttää esimerkkiä ilmastopoliittisesti ja jopa osittain uhrautua taloudellisesti on nyt mahdollisuus ja oikea tie meille Suomen suurimpana kaupunkina ja pääkaupunkina.
Juuri nyt, kun Pariisin ilmastokokous on meneillään ja Kiinan Pekingissä nähdään konkreettisesti miten huonoksi ilmanlaatu ja sitä myötä elämänlaatu voi mennä polttamalla kivihiiltä, voidaan olla ylpeitä siitä, ettei Helsingin hiilidioksiidipäästöt ovat juurikaan kasvaneet viimeisellä neljännesvuosisadalla. Lisäksi päästöjämme edustaa vain viittä prosenttia koko maan päästöistä vaikka täällä asuu yli 10 % väestöstä. Se ei kuitenkaan riitä – tavoitteet ovat korkeammalla.
SFP har som första parti – långt innan De Gröna ens fanns – skrivit ett miljöpolitiskt program. Vi är beredda på reformer som kostar helsingforsarna, eftersom det samtidigt ger ännu mer på sikt. Vi har tre mål;
a) att garantera en trygg, jämn och tillräcklig energitillgång,
b) att skapa värme och energi på ett effektivt och lönsamt sätt som inte tar bort pengar av stadens övriga service utan helst bidrar med pengar i form av dividender till stadens serviceproduktion samt
c) att se till att vi bidrar till en bättre miljö i Helsingfors, Finland och världen utan att orimligt hårt drabba vår egen levnadsstandard. Jag tycker vi måste vara beredda på att pruta på b) till förmån för c).
Om våra barns miljö kostar oss endast bortblivna dividender är det definitivt värt det.
Se, että biopolttoaineista joudutaan todennäköisesti tuomaan ulkomailta on tietysti hieman harmillista, mutta toisaalta energiantuontiin ollaan Suomessa totuttu. Ja Helsingin Sataman hallituksen jäsenenä haluan vakuuttaa teille, että laivakuljetukset Suomeen kyllä hoituvat. Metsiemme biomassaa voidaan usein hyödyntää paremmin metsäteollisuudessamme, ja ne lopputuotteet lähettää tehokkaasti maailmalle – jälleen pitkälti Vuosaaren sataman kautta.
SFP:s fullmäktigegrupp förordar ett godkännande av detta utvecklingsprogram för Helen Ab och dessa energipolitiska beslut, av alternativen står vi bakom alternativ 3. Samtidigt påminner SFP om att ingenting helt kompenserar eller tar bort behovet att spara på energi överallt där det är möjligt. Därför följande kläm.
Hyväksyessään tämän ohjelman ja Helenin uudistukset, kehottaa valtuusto kaupunkia pikimmiten käynnistämään kampanjan, jonka avulla edistetään kaikkien kaupunkilaisten tietotaitoa – ja siten edellytyksiä – säästää sähköä ja lämpöä omassa arjessaan.
