Euroopan parlamentti on tänään hyväksynyt suurella enemmistöllä Suomen hakemuksen myöntää tukea EU:n globalisaatiorahastosta noin 500:lle Finnairin entiselle työntekijälle. Koronaviruskriisin vuoksi irtisanottujen Finnairin työntekijöiden tukitoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 2,9 miljoonaa euroa, josta EU näin maksaa 1,8 miljoonaa euroa.

Eurooppapäivänä 9. toukokuuta Strasbourgissa vietettiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin avajaisia. Konferenssi koostuu lukuisista keskusteluista ja tilaisuuksista, joiden kautta kaikkia EU:n kansalaisia ​​kannustetaan jakamaan ehdotuksiaan siitä, miten voisimme luoda meille kaikille paremman tulevaisuuden. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU tekee tällaisen aloitteen.

Puheessaan RKP:n puoluevaltuustolle tänään, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muistutti Suomen olevan vientivetoinen maa. Elleivät EU:n sisämarkkinat elvy koronapandemiasta, tulee myös suomalaisilla yrityksillä olemaan haasteita oman elpymisensä kanssa, Henriksson totesi.

– Nyt ei ole oikea hetki sille, että Suomi alkaisi kyseenalaistaa eurooppalaisen elvytyspolitiikan perusteita. Suomen eduskunta voi huomenna laajalla enemmistöllä osoittaa, että me pienenä maana haluamme jatkossakin toimia EU:n ytimessä.
Näin totesi kansanedustaja Eva Biaudet (RKP) ryhmäpuheessaan EU:n elpymisrahastosta tiistaina.

Läpi yön jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat sopineet EU:n yhteisen ilmastolain sisällöstä.

Renew Europe ryhmän suomalaiset europarlamentaarikot Nils Torvalds (RKP), Elsi Katainen (kesk.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) ovat saaneet vastauksen avoimeen kirjeeseensä, jossa EU:n rahoitus- ja talousasioista vastaavia komissaareja Valdis Dombrovskista ja Mairead McGuinnessia muistutettiin EU:n kestävän rahoituksen kriteereihin, eli taksonomiaan liittyvistä riskeistä.

– Olen vakuuttunut siitä, että on jokaisen suomalaisen, myös jokaisen perussuomalaisen etu, että Suomi on EU:n jäsen.

Kuinka Euroopan komissio aikoo ottaa huomioon vesivoiman merkittävän roolin tulevissa energiapoliittisissa aloitteissaan ja miten komissio arvioi EU:n sisällä tuotetun vesivoiman merkityksen osana EU:n energiatuontiriippuvuuden vähentämistä?
Näin kuului Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvaldsin (RKP/Renew) viimeisin kirjallinen kysymys Euroopan komissiolle. Torvalds kysyi myös miten komissio varmistaa, että kaikkien uusiutuvien energialähteiden teknologiat otetaan puolueettomasti huomioon tulevissa energiapoliittisissa aloitteissa?