Wickström iloitsee opintotuen tulorajan nostamisesta
RKP:n varapuheenjohtaja iloitsee siitä, että opintotuen tuloraja nousee. Hallitus on budjettiriihen yhteydessä linjannut, että opintotuen tuloraja nousee vuoden 2022 aikana.
Artikkelit
Hae artikkeleista
Rehn-Kivi: Vihdoinkin voimme luopua kahden metrin turvaetäisyydestä
Eduskunnassa on tänään käyty lähetekeskustelu tartuntatautilain muutoksesta. Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen kahden metrin turvaetäisyyden luopumisesta sekä soveltamisen kriteerinä käytetyn ilmaantuvuusluvun poistamisesta. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) pitää esitystä tervetulleena.
Euroopan parlamentti ottaa suuria askeleita ilmaston puolesta – Torvalds tyytyväinen kesäpaketin vastuunjaon lopputuloksiin
Maanantaina Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta jakoi vastuut poliittisten ryhmien kesken tänä kesänä julkistetusta suuresta vihreän siirtymisen lainsäädäntöpaketista. Samaan aikaan valiokunnan keskeiset koordinaattorit näyttivät vastuullisuuttaan. Oikeistopopulistit eivät tule vastaamaan mistään keskeisestä ehdotuksesta. Maanantaina tehty päätös on erityisen tärkeä, koska se koskee lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että EU saavuttaa omat ilmastotavoitteensa.
Wickström: Opintotuen tulorajoja on korotettava
RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström toivoo, että opintotuen tulorajoja korotettaisiin. Jos kalenterivuoden aikana opiskelee yhdeksän kuukautta, opiskelijan tulot voivat olla 12 498 euroa. Wickströmin mukaan tätä tasoa voisi nostaa 50 prosentilla nykyisestä tasosta, mikä tarkoittaisi hieman yli 18 500 euroa.
Henriksson: Kierrätys ja kiertotalous ovat tärkeä osa ilmastotyötä
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson piti tänään juhlapuheen Ekoroskin 30-vuotisjuhlissa. Henriksson korosti puheessaan sitä, että meillä kaikilla on vastuu osallistua ilmastotyöhön muun muassa kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä. Sillä tavalla tuemme myös kiertotaloutta.
Bergqvist: Pitääkö 8-vuotiaita pakottaa käyttämään kasvomaskia?
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Sandra Bergqvist kyseenalaistaa alueellisten koronaryhmien suosituksia, joiden mukaan lapsia neljännestä luokasta ylöspäin vahvasti suositellaan käyttämään kasvomaskia koulussa. Bergqvistin mielestä lasten etua ei oteta huomioon, ja hän haluaisi nähdä Lapsiasiavaltuutetun arvioivan, ovatko suositukset todellakin lasten edun mukaisia.
Rehn-Kivi: Toimiva hoito vaatii panostuksia
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP esittelivät tänään 20 teesiä paremmasta hoidosta ja hoivasta Suomessa. Ehdotukset tunnistavat ne haasteet, joita Suomi tulee kohtaamaan terveydenhuollossa. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi pitää aloitetta tärkeänä ja korostaa, että toimenpiteet riittävän hoitohenkilökunnan varmistamiseksi on toteutettava nopeasti.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP: 20 kohtaa paremman hoidon ja hoivan puolesta Suomessa
20.8 klo 11
– Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tärkeää meille kaikille – lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Me RKP:ssä haluamme, että kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada laadukasta hoitoa ja hoivaa, riippumatta taloudellisesta asemasta tai missä asuu. Moni asia toimii hyvin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös parannettavaa löytyy. Siksi RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteensä 20 kohtaa, joiden uskomme olevan merkittäviä hoidon ja hoivan tulevaisuuden kannalta Suomessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä keskusteli kesäkokouksessaan budjetin painopisteistä: Työllisyys, ilmasto ja työperäinen maahanmuutto
Nyt tarvitaan rohkeutta investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Tarvitsemme ilmastotoimia laajalla rintamalla. Ja Suomen on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tiivistäessään ruotsalaisen eduskuntaryhmän keskusteluja.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja
– On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei hylkää afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään – perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. Kaiken tämän on täytynyt tuntua käsittämättömän raskaalta niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan läheisistään.
