– Nyt ei ole oikea hetki sille, että Suomi alkaisi kyseenalaistaa eurooppalaisen elvytyspolitiikan perusteita. Suomen eduskunta voi huomenna laajalla enemmistöllä osoittaa, että me pienenä maana haluamme jatkossakin toimia EU:n ytimessä.
Näin totesi kansanedustaja Eva Biaudet (RKP) ryhmäpuheessaan EU:n elpymisrahastosta tiistaina.
Olemme Suomen EU-myönteisin puolue. EU:n on oltava yhdistävä poliittinen voima rauhan, hyvinvoinnin, vakauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta Euroopassa ja koko maailmassa. EU:n tulee keskittyä kokonaisvaltaisiin kysymyksiin kuten ihmisoikeuksiin, vapauteen, kauppaan, ilmastoon ja osaamiseen. Ollakseen uskottava toimija, EU:ssa täytyy olla pitkäjänteinen, avoin ja lähestyttävä päätöksentekokulttuuri, jossa pystytään huomioimaan eri jäsenmaiden erityispiirteet.
Anders Wikström
Lehdistösihteeri
Torvalds: ”Ilmastolaki vahvistaa EU:n johtavaa asemaa maailmanlaajuisessa siirtymässä ilmastoneutraaliuteen”
Läpi yön jatkuneiden neuvottelujen päätteeksi Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat sopineet EU:n yhteisen ilmastolain sisällöstä.
Henriksson: Kestävän kasvun ohjelma tulee nähdä mahdollisuutena uudistaa Suomea
Hallitus esitteli tänään Suomen kestävän kasvun ja elpymisen alustavan ohjelman. Ohjelman rahoituksesta, joka nyt käsittää noin 2,1 miljardia euroa, puolet menee vihreään siirtymään, neljännes digitalisaatioon ja lähes 500 miljoonaa tutkimukseen ja kehitykseen. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka on edustanut RKP:tä ministerityöryhmässä, näkee Suomelle mahdollisuuden olla esimerkiksi vihreän siirtymän edelläkävijä.
Strand: Elvytyspaketti tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia
Suomelle ja koko Euroopalle on elintärkeää saada talous takaisin jaloilleen. Tätä painotti kansanedustaja Joakim Strand (RKP) Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa välikysymyskeskustelussa Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin tiistaina.
Komissio ymmärtää Torvaldsin, Kataisen ja Pekkarisen huolet taksonomian riskeistä
Renew Europe ryhmän suomalaiset europarlamentaarikot Nils Torvalds (RKP), Elsi Katainen (kesk.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) ovat saaneet vastauksen avoimeen kirjeeseensä, jossa EU:n rahoitus- ja talousasioista vastaavia komissaareja Valdis Dombrovskista ja Mairead McGuinnessia muistutettiin EU:n kestävän rahoituksen kriteereihin, eli taksonomiaan liittyvistä riskeistä.
Henriksson: On jokaisen suomalaisen, myös jokaisen perussuomalaisen etu, että Suomi on EU:n jäsen
– Olen vakuuttunut siitä, että on jokaisen suomalaisen, myös jokaisen perussuomalaisen etu, että Suomi on EU:n jäsen.
Torvalds muistuttaa komissiota vesivoiman roolista osana EU:n kestävää kehitystä
Kuinka Euroopan komissio aikoo ottaa huomioon vesivoiman merkittävän roolin tulevissa energiapoliittisissa aloitteissaan ja miten komissio arvioi EU:n sisällä tuotetun vesivoiman merkityksen osana EU:n energiatuontiriippuvuuden vähentämistä?
Näin kuului Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvaldsin (RKP/Renew) viimeisin kirjallinen kysymys Euroopan komissiolle. Torvalds kysyi myös miten komissio varmistaa, että kaikkien uusiutuvien energialähteiden teknologiat otetaan puolueettomasti huomioon tulevissa energiapoliittisissa aloitteissa?
Torvalds: Rokotekeskustelussa yhteenvedon aika
Keskiviikkona 10. helmikuuta Euroopan parlamentin täysistunnossa parlamentin jäsenillä oli tilaisuus keskustella komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa EU-komission tavasta hoitaa rokotteiden hankintaa ja keskustelua sen ympärillä.
Norrback: EU:n tarkoitusperän demonisointi on väärin
-Suomelle on tärkeää olla mukana määrätietoisessa eurooppalaisessa elvytyspolitiikan teossa. Tätä tehdään poikkeuksellisen kovaa talouteemme iskeneen pandemian takia. Oma taloutemme on erittäin riippuvainen EU:n sisäisestä markkinasta. EU:n elvytysrahasto antaa jatkossa uusia työpaikkoja etenkin tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiosektorin saralla.
Torvalds johtaa vastalausetta Komission maan ja metsän käyttöä koskevaa delegoitua säädöstä vastaan
Euroopan komissio on delegoidussa säädöksessään lokakuussa 2020 ehdottanut, että Suomen erityiskohtelua metsäisenä maana olisi rajoitettava nykyisestä. Kioton pöytäkirjan tapaan EU:n kestävän maan ja metsän käytön asetuksessa (LULUCF) on toistaiseksi otettu
huomioon metsien vaikutukset hiilinieluun, jakamalla Suomelle 10 Mt:n CO 2 -korvaus
kaikesta maankäytöstä. Komission delegoitu säädös ei huomioi tätä sovittua korvausta.
Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteko
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen
