Politik A-Ö: Talouspolitiikka

– Hallitus ottaa tässä haastavassa tilanteessa kokonaisvastuun Suomesta sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Me olemme tehneet keskeisiä päätöksiä maamme uudistamiseksi sekä päästäksemme yli koronakriisistä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhdannetilanteessa tarvitaan elvyttämistä, jotta pyörät saadaan pyörimään.

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman:

– Neljännellä lisätalousarviolla paikataan niitä haavoja, jotka nyt vuotavat. Talouden kanssa on vielä paljon työtä tehtävänä, ja siksi on tärkeää, että meillä on selvä tiekartta sopeuttamistoimille. Tässä paketissa on nyt monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan kohti jälleenrakentamista, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hallituksen ennätyksellisen suuri lisätalousarvio luo edellytyksiä kasvulle ja siten myös pidemmällä aikavälillä tasapainoa valtiontalouteen, painottaa kansanedustaja Joakim Strand Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa neljännestä lisätalousarviosta keskiviikkona.

– Taloutta elvyttäessä meidän pitää varmistaa, että yritykset selviävät ja että heillä on usko Suomeen investointiympäristönä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

– Hallitus panostaa viipymättä koulunkäynnissä jälkeen jääneisiin ja koulujen sulkemisen takia huonosti voineisiin lapsiin ja nuoriin. Panostukset lapsiin ja nuoriin tehdään, jotta 1990-luvun virheiltä vältyttäisiin.

Hallitus esitteli tiistai-iltana yhteensä 5,5 miljardin euron lisätalousarvion. Lisätalousarvio sisältää myös toimenpidekokonaisuuden, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsee juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvista panostuksista.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.