Torstai-iltana puolueiden edustajat Pohjanmaan hyvinvointialueella kokoontuivat neuvottelemaan luottamuspaikoista. Neuvotteluja johti Suomen ruotsalainen kansanpuolue, joka on hyvinvointialueen suurin puolue. Illan aikana neuvoteltiin eri toimielimien koosta ja kokoonpanosta.
RKP:n neuvottelijat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ovat tyytyväisiä poliittisten luottamushenkilöpaikkojen neuvottelutuloksesta. Neuvottelutuloksen perusteella RKP tulee saamaan hallituksen puheenjohtajuuden sekä hallituksen toisen varapuheenjohtajapaikan, neljä hallituspaikkaa sekä valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajapaikan. Sen lisäksi puolue saa puheenjohtajuuden lautakunnissa Kehittäminen ja yhteistyö, Palveluiden järjestäminen, Kansalliskieli ja Hyvinvointi-lautakunnassa sekä Yksilöjaostossa. Lautakunnat perustuvat väliaikaisen valmistelutoimielimen ennakkotietoihin lautakuntien tehtävistä ja nimet tulevat tarkentumaan kun hyvinvointialueen valtuusto niitä käsittelee. Joistakin valiokunnista puuttuu vielä myös ruotsinkielinen nimi.
Torstaina 10. helmikuuta valtuustoryhmien edustajat kokoontuivat neuvottelemaan luottamushenkilöpaikoista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Neuvotteluita johti hyvinvointialueen suurin puolue Ruotsalainen kansanpuolue.
Tänään esitellään valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä. Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi esitti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron, jossa hän korosti lakipaketin merkitystä kansalliselle turvallisuudelle, mutta myös yksilön oikeussuojalle.
– Tarvitsemme yhteisen näkemyksen Pohjoismaiden tulevaisuudesta.
Parlamentaarinen työryhmä, joka on pohtinut niin sanottujen Veikkaus-rahojen tulevaisuutta, esitteli tänään raporttinsa.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz korosti valtionpäivien avauskeskustelussa tiistaina rakenteellisten työllistämistoimien tarvetta. Vain silloin kuin talous on kestävällä tiellä voimme luoda hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Tänään vietämme saamelaisten kansallispäivää. Päivää onvietetty 6. helmikuuta vuodesta 1992 lähtien sen kunniaksi, että samana päivänä vuonna 1917 Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous.
Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on syvästi huolissaan maatalouden kannattavuuskriisistä. Syyt kannattavuuden heikentymiselle ovat kehittyneet ajan myötä. Se, että maataloustuottajat eivät saa voimakkaasti nousevia tuotantokustannuksiaan takaisin markkinoilta osoittaa sen, etteivät markkinat toimi oikealla tavalla. Alalla kaupankäynti on hyvin keskittynyttä, mikä puolestaan antaa kauppaketjuille vallan ohjata markkinoita. Tämä ei kuulu toimivaan markkinatalouteen. Kauppa tekee ennätystuloksia, kun taas alkutuotanto on vaarassa ehtyä.
– Suomen maatalouden kannattavuuskriisi on syvempi kuin koskaan aiemmin. Suurella osalla maatiloista on talousvaikeuksia. Jos ongelmiin ei puututa nopeasti, on todennäköistä, että suuri määrä maataloustuottajista joutuvat lopettamaan toimintansa. Tilanne on katastrofaalinen tuottajille henkilökohtaisesti ja se uhkaa myös jo Suomen omavaraisuusastetta, kotimaista elintarviketeollisuutta ja sen työvoimaa. Lisäksi tilanne vaikuttaa negatiivisesti moneen luottolaitokseen, sanoo pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.
