Saariston vetovoiman maksimoimiseksi täytyy panostaa liikenneyhteyksiin ja mahdollisuuksiin harjoittaa yritystoimintaa. Toimiva saaristoliikenne on aivan keskeistä, jotta saaristo voi pysyä asuttuna ja säilyttää vetovoimansa.

Christoffer Hällfors

Politiikka ja data-analyytikko, kunnnallissihteeri

Yhteystiedot »

Artikkelit
Puoluekokouspäätökset

Ulla Achrén tähtää eduskuntaan

10.10.2018 | Infrastruktuuri ja liikenne, Oikeusturva, Saaristo

Ulla Achrén, Turun kaupunginvaltuuston jäsen, Åbo Akademin hallintojohtaja, asettuu ehdolle RKP:n listalla eduskuntavaaleissa 2019.

Nylander: Älkää pettäkö ammattikalastajia

04.10.2018 | Kalastus, Saaristo

Päätös kuhan pyyntimitan nostamisesta on hutera ja väärin ammattikalastajia kohtaan, sanoo kansanedustaja Mikaela Nylander.

Var blev satsningarna på jordbruket, klimatet och utbildningen?

20.08.2018 | Elintarviketuotanto, Itämeri, Korkeakoulutus, Maa- ja kotieläintalous, Saaristo

Vi måste klart markera att vi vill ha en inhemsk livsmedelsproduktion också i fortsättningen, säger partiordförande Anna-Maja Henriksson om budgetförslaget.

Löfström: Finansieringen av skärgårdstrafiken får inte äventyras

25.04.2018 | Maakunnat, Saaristo

Landskapsreformen får inte försämra skärgårdstrafiken. I synnerhet för de fast bosatta i skärgården är färjorna landsväg över vatten. De är av helt avgörande betydelse för att kunna bo i skärgården.

Många goda förslag för utvecklande av skärgården

22.06.2017 | Saaristo

Statens skärgårdsdelegation överlämnande på torsdagen det Skärgårdspolitiska programmet 2017-2019 till jord- och skogsbruksminister Jari Leppä i riksdagen.

Avgiftsbelagda färjor ett hårt slag mot skärgården

21.11.2016 | Infrastruktuuri ja liikenne, Merenkulku, Saaristo, Yritysilmapiiri

Förordningsutkastet om avgiftsbelagda färjor är en hopplös idé och måste tas tillbaka, säger riksdagsledamöterna Wallin och Nylander.

Hallitus pelaa vaarallista peliä saaristossa!

20.09.2016 | Maakunnat, Saaristo, Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote)

Valtionvarainministeriön mukaan ruotsinkielisyyttä ei enää tarvitse pitää erityisenä kriteerinä valtionosuuksia jaettaessa, koska ruotsinkielisten keskimääräinen palvelutarve on alhaisempi kuin suomenkielisten.