Politik A-Ö: Talouspolitiikka

Eduskunta hyväksyi tänään 171 miljoonan euron suuruisen tukipaketin ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemiseksi sekä toiminnan rajoitusten hyvittämiseksi. Lisäksi tartuntatautilakiin hyväksyttiin lisäys, jossa ravintoloiden aukioloon liittyvät vaatimukset määritellään. Määräaikainen laki astuu voimaan 1. kesäkuuta ja on voimassa lokakuun loppuun, jolloin toivotaan koronaepidemian pahimman vaiheen olevan ohi. Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsee siitä, että yhteiskuntaa nyt avataan monella rintamalla uudelleen ja että tärkeä ravintola-ala vihdoin voi jatkaa toimintaansa.

Ravitsemisliiketoimintaa on rajoitettu voimakkaasti lainsäädännöllä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Ravintolat, kahvilat ja anniskelupaikat suljettiin 4. huhtikuuta take-away myyntiä lukuun ottamatta. Eduskunta kuitenkin edellytti rajoitukset hyväksyessään, että hallitus valmistelee ravintola-alalle tukimallin, jolla kompensoidaan kohtuullisia kustannuksia ja lievennetään rajoitusten vaikutuksia.

Hallitus on tänään päättänyt julkisen talouden suunnitelman kehyksistä sekä korona-pandemiaan keskittyvästä toisesta lisätalousarviosta. RKP:n ministerit oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist pitävät lisätalousarviota ja kehystä poikkeuksellisina. Niillä pyritään pelastamaan yritykset ja hyvinvointivaltio sekä tukemaan Suomea matkalla ulos kriisistä.

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

-Perussuomalaisten varjobudjetti ei ole varjobudjetti. Se on poliittinen toivepaperi maailmasta, jota ei ole olemassa. Se on vastuutonta toimintaa isoimmalta oppositiopuolueelta.

RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström painottaa, että yritysten verotus on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla.