Politiikka A-Ö: Talous ja verot

Hallitus pääsi eilen keskiviikkona sopuun vuoden 2021 talousarvioehdotuksesta pitkien ja osittain vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Talousarvio, jonka summa on 64,2 miljardia euroa, heijastaa sitä poikkeuksellista tilannetta jossa nyt olemme koronakriisin ansiosta Suomessa. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.

Keskiviikkona hallitus esitteli suuntaviivansa vuoden 2021 talousarvioksi. Samalla tiedotettiin myös erilaisista panostuksista, joita hallitus haluaa toteuttaa. Hallitus haluaa parantaa kestävän matkustamisen edellytyksiä saaristossa ja samalla parantaa pyörämatkailun edellytyksiä.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen kokonaisuuteen, jonka hallitus on valmistellut budjettiriihen aikana. Adlercreutzin mukaan nyt on tärkeää, että houkuttelemme Suomeen investointeja ja että panostamme työllisyysastetta parantaviin toimenpiteisiin työmarkkinoita sujuvoittamalla ja tasa-arvoa parantamalla.

– Hallitus ottaa tässä haastavassa tilanteessa kokonaisvastuun Suomesta sekä luo uskoa tulevaisuuteen. Me olemme tehneet keskeisiä päätöksiä maamme uudistamiseksi sekä päästäksemme yli koronakriisistä, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tässä suhdannetilanteessa tarvitaan elvyttämistä, jotta pyörät saadaan pyörimään.

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman:

– Neljännellä lisätalousarviolla paikataan niitä haavoja, jotka nyt vuotavat. Talouden kanssa on vielä paljon työtä tehtävänä, ja siksi on tärkeää, että meillä on selvä tiekartta sopeuttamistoimille. Tässä paketissa on nyt monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan kohti jälleenrakentamista, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hallituksen ennätyksellisen suuri lisätalousarvio luo edellytyksiä kasvulle ja siten myös pidemmällä aikavälillä tasapainoa valtiontalouteen, painottaa kansanedustaja Joakim Strand Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa neljännestä lisätalousarviosta keskiviikkona.

– Taloutta elvyttäessä meidän pitää varmistaa, että yritykset selviävät ja että heillä on usko Suomeen investointiympäristönä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

– Hallitus panostaa viipymättä koulunkäynnissä jälkeen jääneisiin ja koulujen sulkemisen takia huonosti voineisiin lapsiin ja nuoriin. Panostukset lapsiin ja nuoriin tehdään, jotta 1990-luvun virheiltä vältyttäisiin.